Miksi en saa lainaa vaikka luottotietoni ovat kunnossa?
Etkö saa lainaa vaikka luottotietosi ovat täysin kunnossa? Lue tästä 5 syytä siihen, miksi et välttämättä ole saanut lainaa, ja miten korjat...
Lue lisää
Lapsilisä on keskeinen osa länsimaista sosiaaliturvajärjestelmää. Ensimmäiset lapsilisään liittyvät järjestelmät syntyivät 1900‑luvun alussa, ja niiden tarkoituksena oli turvata lasten hyvinvointi. Yhä nykyäänkin lapsilisä on käytössä useissa maissa.
Suomessa lapsilisät tulivat lainsäädäntöön vuonna 1948 pohjoismaista mallia mukaillen. Lapsilisän määrä vaihtelee lapsien ja huoltajien määrän mukaan.
Lapsilisän euromäärät vuonna 2026 pysyvät samoina kuin vuonna 2025.

Lapsilisä on universaali etuus, joka maksetaan lapsesta riippumatta vanhempien tuloista. Rahamääräisen korvauksen lisäksi lapsilisän katsotaan vähentävän vanhempien stressiä ja taloudellista painetta, mikä puolestaan voi parantaa perheiden hyvinvointia ja lasten kasvuympäristöä.
Koska lapsilisä kohdistuu lapseen, se on kaikille vanhempien tulotasosta riippumatta samansuuruinen etuus saman lapsiluvun puitteissa. Universaalin lapsilisän katsotaan antavan lapsille tasapuolisemmat lähtökohdat elämään riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.
Tällä halutaan lievittää lapsiperheen kasvaneita kuluja ja vähentää tarvetta ottaa lainaa tai muutoin velkaantua kohtuuttomasti.
Lapsilisä määrä vaihtelee maittain. Kuitenkin Suomessa, kuten useimmissa maissa, lapsilisä määrä kasvaa lasten määrän mukaan. Suomen mallin mukaisesti lapsilisä määrä on perheen tulotasosta riippumaton. Usein lapsilisä määrä herättää kuitenkin hyvinkin kiivasta poliittista keskustelua. Miksi?
Lapsilisällä katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia yhteiskunnallisella tasolla, sillä sen katsotaan edistävän taloudellista tasa-arvoa sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Lisäksi sen katsotaan pitävän yllä paikallista taloutta, jonka vuoksi lapsilisä määrä ei ole täysin yhdentekevä seikka.
Yleisesti lapsilisä määrä on pysynyt melko vakaana, mutta hyvä esimerkki talouden vaikutuksista lapsilisään oli vuoden 2022 vuonna tehty väliaikaispäätös maksaa lapsilisä tuplana:
Yleisen talousnotkahduksen vaikuttaessa perheiden ostovoimaan ylimääräinen lapsilisä vuoden 2022 joulukuussa kevensi niin perheiden kuin yhteiskunnan taloustaakkaa. Ylimääräinen lapsilisä maksettiin kaikista lapsista. Lapsilisät tuplana oli varsin nopea ratkaisu akuuttiin tilanteeseen.
Lapsilisän suuruus vaihtelee poliittisten päätösten nojalla ja se on usein tarkastelun alla. Edellisen hallituskauden aikana tehdyt lakimuutokset astuivat voimaan vuoden 2025 aikana. Lapsilisän suuruus vuonna 2026 on sama kuin viime vuonna.
Lapsilisä määrä on tarkalleen ottaen yllä mainittu summa lapsilukua kohden. Lapsilisä on lapselle maksettava etuus ja näin ollen se on täysin verotonta tuloa. Lapsilisä verotus perustuu myös sen universaaliin malliin, verovapaa lisä takaa kaikille samansuuruiset maksuerät.
Lapsilisä maksetaan verottomana tulona, ja se on täysin verovapaata.
Vuonna 2026 jatkuu alle 3‑vuotiaisiin lapsiin sidottu korotus:
Korotus on lapsikohtainen. Jos perheessä on esimerkiksi useampi alle 3‑vuotias, jokaisesta heistä maksetaan 26 €/kk lisä lapsilisän perusmäärän päälle.
Vanhempien asuessa erillään on mahdollisuus saada myös lapsilisä yksinhuoltajakorotus, mikäli:
Solmittu yhteishuoltajuus lapsen toisen vanhemman kanssa ei kumoa lapsen oikeutta korotukseen. Lapsilisä yksinhuoltajakorotus maksetaan jokaisesta lapsesta ja vuonna 2026 se on 73,30 € / kk.
Yleisesti lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu eli vanhemmalle, joka pääasiallisesti huolehtii lapsen kasvatuksesta ja huollosta. Halutessaan huoltajat voivat myös sopia kummalle etuus maksetaan.
Vaikka lapsilisä on kaikille kuuluva etu, lapsilisän hakeminen on aina huoltajien vastuulla. Sama käytäntö on lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen kanssa, se täytyy erikseen hakea. Lapsilisän hakeminen on kuitenkin varsin helppoa ja se hoituu yksinkertaisimmin Kelan sähköistä palvelua käyttäen:
Tarkempaa tietoa lapsilisän käsittelyajoista löydät Kelasta. Yleinen ohje on, että jos haet etuutta ennen lapsen syntymää, lapsilisähakemus käsitellään vasta lapsen syntymän jälkeen. Mikäli haet lapsilisää jälkikäteen, se maksetaan maksimissaan 6 kk takautuvasti.
Lapsilisän maksupäivä on virallisesti kuukauden 26. päivä. Poikkeuksia lapsilisän maksupäivässä ovat pyhät ja viikonloput. Jos lapsilisän maksupäivä osuu muulle kuin pyhättömälle arkipäivälle, tai se on poikkeuspäiviä seuraavana päivänä, se maksetaan näitä päiviä edeltävänä pankkipäivänä. Milloin lapsilisä maksetaan vuonna 2026?
Jos maksupäivä osuisi pyhäpäivälle tai viikonlopulle, maksu siirtyy sitä edeltävälle arkipankkipäivälle. Käytännössä tämä näkyy edellä olevassa listassa: osa kuukausista poikkeaa kalenterin 26. päivästä juuri pyhien ja viikonloppujen vuoksi.
Lapsilisä loppuu pääsääntöisesti, kun:
Poikkeuksellisesti lapsilisän maksaminen voi loppua jo aiemmin, jos lapsi ja hänen huoltajansa muuttavat pysyvästi pois Suomesta. Tilapäinen oleskelu ulkomailla (esim. vaihto-oppilasjakso) ei yleensä katkaise oikeutta lapsilisään, kun lapsen vakinainen asuinpaikka säilyy Suomessa.
Myös muut elämänmuutokset (muutto ulkomaille, muutto Ahvenanmaalle, avo- tai avioliiton alkaminen tai päättyminen, lapsen muuttaminen toisen huoltajan luo) pitää ilmoittaa, jotta lapsilisä maksetaan oikein.
Lapsilisä on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen arjen kustannusten kattamiseen: ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin, päivähoitoon ja muihin välttämättömiin menoihin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on kuitenkin toistuvasti noussut esiin myös lapselle säästäminen ja sijoittaminen:
Osa perheistä käyttää lapsilisän kokonaan juokseviin menoihin, eikä varaa säästämiseen jää.
Toisissa, taloudellisesti vakaammissa perheissä, osa tai koko lapsilisä voidaan säästää tai sijoittaa lapsen tulevaisuuden hankintoja varten (esim. opiskelu, ajokortti, ensiasunto).
Lapsilisien sijoittamista on kritisoitu siitä, että etuus kohdentuu tällöin myös perheille, joilla ei ole akuuttia taloudellista tarvetta. Toisaalta voidaan perustellusti katsoa, että lapselle säästäminen ja turvatun “pesämunan” rakentaminen aikuistumisen kynnykselle voi tukea sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta myönteistä kehitystä, jos se helpottaa esimerkiksi siirtymää opintoihin tai työelämään.
Usein kysytyt kysymykset
Minkä ikäisenä lapsilisä loppuu?
Paljonko lapsilisää maksetaan?


Miksi en saa lainaa vaikka luottotietoni ovat kunnossa?

Kuinka paljon auton ylläpitäminen vuodessa maksaa?

Käsiraha autoa ostaessa