Eläketulovähennys
Eläketulovähennys on etuus, jolla pyritään tasoittamaan eläkeläisten tuloja. Erityisesti pienituloisilla on mahdollisuus saada eläketulovähennys, jolla kevennetään tulojen verotusta. Eläketulovähennys ei siis ole rahallinen tuki, vaan verotuksessa tehtävä laskennallinen alennus, joka pienentää veronalaista tuloa.
Eläketulovähennys lasketaan kaikkien tulojen perusteella ja se poistuu, jos tulot nousevat riittävän korkealle. Eli työnteko eläkkeellä tai pääoman kerryttäminen eläkkeen ohessa on täysin sallittua, mutta muut tulot voivat heikentää eläketulovähennyksen veroetua.
Eläketulovähennys 2026
Eläketulon verotusta kiristettiin vuonna 2025, mutta eläketulovähennys on edelleen keskeinen keino keventää erityisesti pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotusta myös vuonna 2026. Vähennys helpottaa eniten niitä, joiden eläke on lähellä kansaneläkkeen tai takuueläkkeen tasoa.
Vuoden 2026 alussa eläkkeitä korotettiin indeksillä: työeläkkeiden tasoa nostaa työeläkeindeksi ja kansaneläkkeet nousevat kansaneläkeindeksin perusteella (vuodelle 2026 arvioitu korotus kansaneläkkeisiin on noin 0,8 %).
Eläketulovähennys 2026 tehdään sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa. Sitä ei tarvitse hakea erikseen, vaan Verohallinto laskee vähennyksen automaattisesti veroilmoitukselle muiden automaattisten vähennysten tavoin.
Huom! Eläketulovähennystä koskevat vain varsinaiset eläkkeet (esimerkiksi työeläke, kansaneläke, perhe-eläke). Sitä ei myönnetä esimerkiksi vakuutuksista saaduista päivärahoista tai lyhytaikaisista etuuksista.
Eläketulovähennyksen ansiotulorajat 2026
Vuonna 2026 eläketulovähennys perustuu edelleen kahteen keskeiseen rajaan:
- täyden eläketulovähennyksen taso
- tuloraja, jonka ylittyessä vähennystä ei enää saa lainkaan.
Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksessä vuonna 2026:
- täyden eläketulovähennyksen perusmäärä on noin 11 080 € vuodessa
- jos puhdas ansiotulo ylittää täyden vähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 %:lla ylimenevästä osasta
- siltä osin kuin puhdas ansiotulo ylittää 22 500 €, vähennystä pienennetään lisäksi 19,6 % ylittävästä osasta
- eläketulovähennystä ei myönnetä lainkaan, jos puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 € vuonna 2026.
Huom! Jos ansiotulot ylittävät rajan, josta alkaen osittaistakaan eläketulovähennystä ei enää myönnetä, eläketuloa verotetaan normaalin ansiotuloverotuksen mukaan (kunnallisvero, valtionvero, mahdollinen kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu).
Huom! Jos ansiotulot ylittävät rajan, josta alkaen osittaistakaan eläketulovähennystä ei enää myönnetä, eläketuloa verotetaan normaalin ansiotuloverotuksen mukaan (kunnallisvero, valtionvero, mahdollinen kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu).
Työnteko eläkkeellä – paljonko eläkkeellä voi tienata?
Eläkkeelle jäätyä tarvitset eläkeverokortin, jota haetaan Verohallinnolta samaan tapaan kuin palkansaajan verokortti. Jos olet eläkkeellä ja teet ansiotyötä, verokorttiin merkitään sekä eläketulo että arvio vuoden aikana saatavista työtuloista.
Käytännössä pienimmistä eläkkeistä ei juuri mene veroa vuonna 2026. Arvioiden mukaan noin alle 13 000 €:n vuositulo (noin 1 080 € kuukaudessa) voi joissakin kunnissa olla lähes verovapaa, kun eläketulovähennys ja perusvähennys huomioidaan täysimääräisinä.
Tarkkaa yhtä euromääräistä “verottoman eläkkeen rajaa” ei kuitenkaan ole, koska verotus riippuu:
- kotikunnan kunnallisveroprosentista
- kirkollisverosta (jos kuuluu kirkkoon)
- muista verotuksessa huomioon otettavista tuloista ja vähennyksistä.
Eläkkeellä töissä olevan verotuksessa sovelletaan samoja automaattisia vähennyksiä kuin muillakin eläkeläisillä: eläketulovähennys ja perusvähennys voivat yhdessä pienentää tai poistaa veronmaksuvelvollisuuden pienituloisilta eläkeläisiltä.
Kun eläkkeellä töissä olevan ansiotulot kasvavat, eläketulovähennys pienenee edellä kuvattujen prosenttien mukaisesti ja veroprosentti nousee. Tällöin eläkkeestä ja palkkatuloista maksetaan veroja normaalien asteikkojen mukaan.
Jos mietit, miten paljon juuri sinun kannattaa tehdä töitä eläkkeen ohella, Verohallinnon tai eläkeyhtiön tarjoama verolaskuri antaa ajantasaisen arvion veroprosentistasi.
Miten eläketulovähennys lasketaan?
Eläketulovähennys lasketaan erikseen:
- kunnallisverotuksessa
- valtionverotuksessa.
Molemmissa tavoitteena on huojentaa erityisesti pienituloisten eläkeläisten verotusta. Yhteistä laskennassa on se, että vähennys on prosenttiperusteinen ja pienenee tulojen kasvaessa.
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on yleensä suurempi kuin valtionverotuksen vastaava vähennys ja se ulottuu hieman korkeampiin eläketuloihin. Perusperiaate:
- täysi eläketulovähennys lasketaan kansaneläkkeen täyden määrän perusteella kertomalla se kertoimella 1,173 ja pyöristämällä seuraavaan kymmeneen euroon
- jos puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 51 % ylimenevästä osasta
- 25 500 €:n alapuolella oleva osa vähennyksestä pienenee hitaammin, mutta siitä eteenpäin 22 500 € ylittävältä osalta vähennystä supistetaan 19,6 % ylittävästä osasta
- vuonna 2026 vähennystä ei enää myönnetä, jos puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 €.
Huom! Eläketulovähennys ei voi koskaan olla eläketuloa suurempi. Jos eläketulo on hyvin pieni, vähennys rajautuu käytännössä eläkkeen määrään.
Valtionverotuksen eläketulovähennys
Valtionverotuksen eläketulovähennys koskee pienempiä eläketuloja ja poistuu nopeammin kuin kunnallisverotuksen vähennys. Vähennyksen perusteet:
- se pienentää valtion tuloveroa pienituloisilla eläkeläisillä
- osan vähennyksestä muodostaa sama kansaneläkkeen tasoon sidottu perusmäärä
- vähennys pienenee ansiotulojen kasvaessa ja poistuu ennen kuin kunnallisverotuksen eläketulovähennys lakkaa kokonaan.
Tarkka laskentakaava löytyy Verohallinnon syventävästä ohjeesta eläketulon verotuksesta.
Lisävero eläkeverotuksessa (ns. raippavero)
Suurin osa eläkeläisistä saa pientä tai keskisuurta eläkettä, jolloin eläketulovähennys keventää verotusta. Pienelle joukolle hyvin suuria eläkkeitä saavia eläkkeensaajia sovelletaan lisäksi eläketulon lisäveroa.
Eläketulon lisävero on erillinen valtionvero, joka:
- on 5,85 %
- peritään siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää 60 000 € vuodessa
- kohdistuu vain eläkkeeseen – ei esimerkiksi ansiotyötuloihin tai pääomatuloihin.
Lisävero lasketaan ja peritään automaattisesti osana verotusta, eikä sitä tarvitse hakea tai erikseen ilmoittaa.
Työnteko eläkkeellä – kannattaako?
Taloudellisesti työnteko eläkkeen rinnalla kannattaa yleensä ainakin jonkin verran, sillä veronkorotuksista huolimatta osa lisätulosta jää käytännössä aina käteen. Vuoden 2026 ansiotuloveron kevennykset koskevat myös eläkeläisiä, jotka käyvät töissä eläkkeen ohella.
Päätös siitä, kannattaako eläkkeellä tehdä töitä, ei kuitenkaan ole vain verokysymys. Moni ottaa huomioon myös:
- jaksamisen ja hyvinvoinnin
- mahdollisuuden ylläpitää sosiaalisia suhteita ja arjen rytmiä
- sen, miten lisätulot vaikuttavat muihin etuuksiin (esim. asumistukeen).
Jos harkitset työntekoa eläkkeen rinnalla, käytä Verohallinnon tai eläkeyhtiösi tarjoamaa verolaskuria ja tarkista omat veroprosenttisi sekä vähennyksesi ennen päätöstä.
Yhteenveto: mitä muistaa eläketulovähennyksestä 2026?
- Eläketulovähennys keventää pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotusta sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.
- Vuonna 2026 täyden eläketulovähennyksen perusmäärä kunnallisverotuksessa on noin 11 080 €, ja vähennys poistuu kokonaan, kun puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 €.
- Pienimmistä eläkkeistä (noin alle 13 000 € vuodessa) ei monessa tapauksessa mene veroa lainkaan, kun eläketulovähennys ja perusvähennys huomioidaan.
- Suurista eläkkeistä peritään lisäksi 5,85 %:n eläketulon lisävero, kun vähennysten jälkeinen eläketulo ylittää 60 000 € vuodessa.
- Kaikki vähennykset lasketaan automaattisesti, mutta tarkka veroprosentti ja nettoeläke kannattaa varmistaa henkilökohtaisella verolaskurilla tai OmaVerosta.
Huom! Jos ansiotulot ylittävät rajan, josta alkaen osittaistakaan eläketulovähennystä ei enää myönnetä, eläketuloa verotetaan normaalin ansiotuloverotuksen mukaan (kunnallisvero, valtionvero, mahdollinen kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu).
Työnteko eläkkeellä – paljonko eläkkeellä voi tienata?
Eläkkeelle jäätyä tarvitset eläkeverokortin, jota haetaan Verohallinnolta samaan tapaan kuin palkansaajan verokortti. Jos olet eläkkeellä ja teet ansiotyötä, verokorttiin merkitään sekä eläketulo että arvio vuoden aikana saatavista työtuloista.
Käytännössä pienimmistä eläkkeistä ei juuri mene veroa vuonna 2026. Arvioiden mukaan noin alle 13 000 €:n vuositulo (noin 1 080 € kuukaudessa) voi joissakin kunnissa olla lähes verovapaa, kun eläketulovähennys ja perusvähennys huomioidaan täysimääräisinä.
Tarkkaa yhtä euromääräistä “verottoman eläkkeen rajaa” ei kuitenkaan ole, koska verotus riippuu:
- kotikunnan kunnallisveroprosentista
- kirkollisverosta (jos kuuluu kirkkoon)
- muista verotuksessa huomioon otettavista tuloista ja vähennyksistä.
Eläkkeellä töissä olevan verotuksessa sovelletaan samoja automaattisia vähennyksiä kuin muillakin eläkeläisillä: eläketulovähennys ja perusvähennys voivat yhdessä pienentää tai poistaa veronmaksuvelvollisuuden pienituloisilta eläkeläisiltä.
Kun eläkkeellä töissä olevan ansiotulot kasvavat, eläketulovähennys pienenee edellä kuvattujen prosenttien mukaisesti ja veroprosentti nousee. Tällöin eläkkeestä ja palkkatuloista maksetaan veroja normaalien asteikkojen mukaan.
Jos mietit, miten paljon juuri sinun kannattaa tehdä töitä eläkkeen ohella, Verohallinnon tai eläkeyhtiön tarjoama verolaskuri antaa ajantasaisen arvion veroprosentistasi.
Miten eläketulovähennys lasketaan?
Eläketulovähennys lasketaan erikseen:
- kunnallisverotuksessa
- valtionverotuksessa.
Molemmissa tavoitteena on huojentaa erityisesti pienituloisten eläkeläisten verotusta. Yhteistä laskennassa on se, että vähennys on prosenttiperusteinen ja pienenee tulojen kasvaessa.
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on yleensä suurempi kuin valtionverotuksen vastaava vähennys ja se ulottuu hieman korkeampiin eläketuloihin. Perusperiaate:
- täysi eläketulovähennys lasketaan kansaneläkkeen täyden määrän perusteella kertomalla se kertoimella 1,173 ja pyöristämällä seuraavaan kymmeneen euroon
- jos puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 51 % ylimenevästä osasta
- 25 500 €:n alapuolella oleva osa vähennyksestä pienenee hitaammin, mutta siitä eteenpäin 22 500 € ylittävältä osalta vähennystä supistetaan 19,6 % ylittävästä osasta
- vuonna 2026 vähennystä ei enää myönnetä, jos puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 €.
Huom! Eläketulovähennys ei voi koskaan olla eläketuloa suurempi. Jos eläketulo on hyvin pieni, vähennys rajautuu käytännössä eläkkeen määrään.
Valtionverotuksen eläketulovähennys
Valtionverotuksen eläketulovähennys koskee pienempiä eläketuloja ja poistuu nopeammin kuin kunnallisverotuksen vähennys. Vähennyksen perusteet:
- se pienentää valtion tuloveroa pienituloisilla eläkeläisillä
- osan vähennyksestä muodostaa sama kansaneläkkeen tasoon sidottu perusmäärä
- vähennys pienenee ansiotulojen kasvaessa ja poistuu ennen kuin kunnallisverotuksen eläketulovähennys lakkaa kokonaan.
Tarkka laskentakaava löytyy Verohallinnon syventävästä ohjeesta eläketulon verotuksesta.
Lisävero eläkeverotuksessa (ns. raippavero)
Suurin osa eläkeläisistä saa pientä tai keskisuurta eläkettä, jolloin eläketulovähennys keventää verotusta. Pienelle joukolle hyvin suuria eläkkeitä saavia eläkkeensaajia sovelletaan lisäksi eläketulon lisäveroa.
Eläketulon lisävero on erillinen valtionvero, joka:
- on 5,85 %
- peritään siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää 60 000 € vuodessa
- kohdistuu vain eläkkeeseen – ei esimerkiksi ansiotyötuloihin tai pääomatuloihin.
Lisävero lasketaan ja peritään automaattisesti osana verotusta, eikä sitä tarvitse hakea tai erikseen ilmoittaa.
Työnteko eläkkeellä – kannattaako?
Taloudellisesti työnteko eläkkeen rinnalla kannattaa yleensä ainakin jonkin verran, sillä veronkorotuksista huolimatta osa lisätulosta jää käytännössä aina käteen. Vuoden 2026 ansiotuloveron kevennykset koskevat myös eläkeläisiä, jotka käyvät töissä eläkkeen ohella.
Päätös siitä, kannattaako eläkkeellä tehdä töitä, ei kuitenkaan ole vain verokysymys. Moni ottaa huomioon myös:
- jaksamisen ja hyvinvoinnin
- mahdollisuuden ylläpitää sosiaalisia suhteita ja arjen rytmiä
- sen, miten lisätulot vaikuttavat muihin etuuksiin (esim. asumistukeen).
Jos harkitset työntekoa eläkkeen rinnalla, käytä Verohallinnon tai eläkeyhtiösi tarjoamaa verolaskuria ja tarkista omat veroprosenttisi sekä vähennyksesi ennen päätöstä.
Yhteenveto: mitä muistaa eläketulovähennyksestä 2026?
- Eläketulovähennys keventää pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotusta sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.
- Vuonna 2026 täyden eläketulovähennyksen perusmäärä kunnallisverotuksessa on noin 11 080 €, ja vähennys poistuu kokonaan, kun puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 €.
- Pienimmistä eläkkeistä (noin alle 13 000 € vuodessa) ei monessa tapauksessa mene veroa lainkaan, kun eläketulovähennys ja perusvähennys huomioidaan.
- Suurista eläkkeistä peritään lisäksi 5,85 %:n eläketulon lisävero, kun vähennysten jälkeinen eläketulo ylittää 60 000 € vuodessa.
- Kaikki vähennykset lasketaan automaattisesti, mutta tarkka veroprosentti ja nettoeläke kannattaa varmistaa henkilökohtaisella verolaskurilla tai OmaVerosta.
Huom! Jos ansiotulot ylittävät rajan, josta alkaen osittaistakaan eläketulovähennystä ei enää myönnetä, eläketuloa verotetaan normaalin ansiotuloverotuksen mukaan (kunnallisvero, valtionvero, mahdollinen kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu).
Työnteko eläkkeellä – paljonko eläkkeellä voi tienata?
Eläkkeelle jäätyä tarvitset eläkeverokortin, jota haetaan Verohallinnolta samaan tapaan kuin palkansaajan verokortti. Jos olet eläkkeellä ja teet ansiotyötä, verokorttiin merkitään sekä eläketulo että arvio vuoden aikana saatavista työtuloista.
Käytännössä pienimmistä eläkkeistä ei juuri mene veroa vuonna 2026. Arvioiden mukaan noin alle 13 000 €:n vuositulo (noin 1 080 € kuukaudessa) voi joissakin kunnissa olla lähes verovapaa, kun eläketulovähennys ja perusvähennys huomioidaan täysimääräisinä.
Tarkkaa yhtä euromääräistä “verottoman eläkkeen rajaa” ei kuitenkaan ole, koska verotus riippuu:
- kotikunnan kunnallisveroprosentista
- kirkollisverosta (jos kuuluu kirkkoon)
- muista verotuksessa huomioon otettavista tuloista ja vähennyksistä.
Eläkkeellä töissä olevan verotuksessa sovelletaan samoja automaattisia vähennyksiä kuin muillakin eläkeläisillä: eläketulovähennys ja perusvähennys voivat yhdessä pienentää tai poistaa veronmaksuvelvollisuuden pienituloisilta eläkeläisiltä.
Kun eläkkeellä töissä olevan ansiotulot kasvavat, eläketulovähennys pienenee edellä kuvattujen prosenttien mukaisesti ja veroprosentti nousee. Tällöin eläkkeestä ja palkkatuloista maksetaan veroja normaalien asteikkojen mukaan.
Jos mietit, miten paljon juuri sinun kannattaa tehdä töitä eläkkeen ohella, Verohallinnon tai eläkeyhtiön tarjoama verolaskuri antaa ajantasaisen arvion veroprosentistasi.
Miten eläketulovähennys lasketaan?
Eläketulovähennys lasketaan erikseen:
- kunnallisverotuksessa
- valtionverotuksessa.
Molemmissa tavoitteena on huojentaa erityisesti pienituloisten eläkeläisten verotusta. Yhteistä laskennassa on se, että vähennys on prosenttiperusteinen ja pienenee tulojen kasvaessa.
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on yleensä suurempi kuin valtionverotuksen vastaava vähennys ja se ulottuu hieman korkeampiin eläketuloihin. Perusperiaate:
- täysi eläketulovähennys lasketaan kansaneläkkeen täyden määrän perusteella kertomalla se kertoimella 1,173 ja pyöristämällä seuraavaan kymmeneen euroon
- jos puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 51 % ylimenevästä osasta
- 25 500 €:n alapuolella oleva osa vähennyksestä pienenee hitaammin, mutta siitä eteenpäin 22 500 € ylittävältä osalta vähennystä supistetaan 19,6 % ylittävästä osasta
- vuonna 2026 vähennystä ei enää myönnetä, jos puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 €.
Huom! Eläketulovähennys ei voi koskaan olla eläketuloa suurempi. Jos eläketulo on hyvin pieni, vähennys rajautuu käytännössä eläkkeen määrään.
Valtionverotuksen eläketulovähennys
Valtionverotuksen eläketulovähennys koskee pienempiä eläketuloja ja poistuu nopeammin kuin kunnallisverotuksen vähennys. Vähennyksen perusteet:
- se pienentää valtion tuloveroa pienituloisilla eläkeläisillä
- osan vähennyksestä muodostaa sama kansaneläkkeen tasoon sidottu perusmäärä
- vähennys pienenee ansiotulojen kasvaessa ja poistuu ennen kuin kunnallisverotuksen eläketulovähennys lakkaa kokonaan.
Tarkka laskentakaava löytyy Verohallinnon syventävästä ohjeesta eläketulon verotuksesta.
Lisävero eläkeverotuksessa (ns. raippavero)
Suurin osa eläkeläisistä saa pientä tai keskisuurta eläkettä, jolloin eläketulovähennys keventää verotusta. Pienelle joukolle hyvin suuria eläkkeitä saavia eläkkeensaajia sovelletaan lisäksi eläketulon lisäveroa.
Eläketulon lisävero on erillinen valtionvero, joka:
- on 5,85 %
- peritään siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää 60 000 € vuodessa
- kohdistuu vain eläkkeeseen – ei esimerkiksi ansiotyötuloihin tai pääomatuloihin.
Lisävero lasketaan ja peritään automaattisesti osana verotusta, eikä sitä tarvitse hakea tai erikseen ilmoittaa.
Työnteko eläkkeellä – kannattaako?
Taloudellisesti työnteko eläkkeen rinnalla kannattaa yleensä ainakin jonkin verran, sillä veronkorotuksista huolimatta osa lisätulosta jää käytännössä aina käteen. Vuoden 2026 ansiotuloveron kevennykset koskevat myös eläkeläisiä, jotka käyvät töissä eläkkeen ohella.
Päätös siitä, kannattaako eläkkeellä tehdä töitä, ei kuitenkaan ole vain verokysymys. Moni ottaa huomioon myös:
- jaksamisen ja hyvinvoinnin
- mahdollisuuden ylläpitää sosiaalisia suhteita ja arjen rytmiä
- sen, miten lisätulot vaikuttavat muihin etuuksiin (esim. asumistukeen).
Jos harkitset työntekoa eläkkeen rinnalla, käytä Verohallinnon tai eläkeyhtiösi tarjoamaa verolaskuria ja tarkista omat veroprosenttisi sekä vähennyksesi ennen päätöstä.
Yhteenveto: mitä muistaa eläketulovähennyksestä 2026?
- Eläketulovähennys keventää pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotusta sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.
- Vuonna 2026 täyden eläketulovähennyksen perusmäärä kunnallisverotuksessa on noin 11 080 €, ja vähennys poistuu kokonaan, kun puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 €.
- Pienimmistä eläkkeistä (noin alle 13 000 € vuodessa) ei monessa tapauksessa mene veroa lainkaan, kun eläketulovähennys ja perusvähennys huomioidaan.
- Suurista eläkkeistä peritään lisäksi 5,85 %:n eläketulon lisävero, kun vähennysten jälkeinen eläketulo ylittää 60 000 € vuodessa.
- Kaikki vähennykset lasketaan automaattisesti, mutta tarkka veroprosentti ja nettoeläke kannattaa varmistaa henkilökohtaisella verolaskurilla tai OmaVerosta.
Työnteko eläkkeellä – paljonko eläkkeellä voi tienata?
Eläkkeelle jäätyä tarvitset eläkeverokortin, jota haetaan Verohallinnolta samaan tapaan kuin palkansaajan verokortti. Jos olet eläkkeellä ja teet ansiotyötä, verokorttiin merkitään sekä eläketulo että arvio vuoden aikana saatavista työtuloista.
Käytännössä pienimmistä eläkkeistä ei juuri mene veroa vuonna 2026. Arvioiden mukaan noin alle 13 000 €:n vuositulo (noin 1 080 € kuukaudessa) voi joissakin kunnissa olla lähes verovapaa, kun eläketulovähennys ja perusvähennys huomioidaan täysimääräisinä.
Tarkkaa yhtä euromääräistä “verottoman eläkkeen rajaa” ei kuitenkaan ole, koska verotus riippuu:
- kotikunnan kunnallisveroprosentista
- kirkollisverosta (jos kuuluu kirkkoon)
- muista verotuksessa huomioon otettavista tuloista ja vähennyksistä.
Eläkkeellä töissä olevan verotuksessa sovelletaan samoja automaattisia vähennyksiä kuin muillakin eläkeläisillä: eläketulovähennys ja perusvähennys voivat yhdessä pienentää tai poistaa veronmaksuvelvollisuuden pienituloisilta eläkeläisiltä.
Kun eläkkeellä töissä olevan ansiotulot kasvavat, eläketulovähennys pienenee edellä kuvattujen prosenttien mukaisesti ja veroprosentti nousee. Tällöin eläkkeestä ja palkkatuloista maksetaan veroja normaalien asteikkojen mukaan.
Jos mietit, miten paljon juuri sinun kannattaa tehdä töitä eläkkeen ohella, Verohallinnon tai eläkeyhtiön tarjoama verolaskuri antaa ajantasaisen arvion veroprosentistasi.
Miten eläketulovähennys lasketaan?
Eläketulovähennys lasketaan erikseen:
- kunnallisverotuksessa
- valtionverotuksessa.
Molemmissa tavoitteena on huojentaa erityisesti pienituloisten eläkeläisten verotusta. Yhteistä laskennassa on se, että vähennys on prosenttiperusteinen ja pienenee tulojen kasvaessa.
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on yleensä suurempi kuin valtionverotuksen vastaava vähennys ja se ulottuu hieman korkeampiin eläketuloihin. Perusperiaate:
- täysi eläketulovähennys lasketaan kansaneläkkeen täyden määrän perusteella kertomalla se kertoimella 1,173 ja pyöristämällä seuraavaan kymmeneen euroon
- jos puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 51 % ylimenevästä osasta
- 25 500 €:n alapuolella oleva osa vähennyksestä pienenee hitaammin, mutta siitä eteenpäin 22 500 € ylittävältä osalta vähennystä supistetaan 19,6 % ylittävästä osasta
- vuonna 2026 vähennystä ei enää myönnetä, jos puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 €.
Huom! Eläketulovähennys ei voi koskaan olla eläketuloa suurempi. Jos eläketulo on hyvin pieni, vähennys rajautuu käytännössä eläkkeen määrään.
Valtionverotuksen eläketulovähennys
Valtionverotuksen eläketulovähennys koskee pienempiä eläketuloja ja poistuu nopeammin kuin kunnallisverotuksen vähennys. Vähennyksen perusteet:
- se pienentää valtion tuloveroa pienituloisilla eläkeläisillä
- osan vähennyksestä muodostaa sama kansaneläkkeen tasoon sidottu perusmäärä
- vähennys pienenee ansiotulojen kasvaessa ja poistuu ennen kuin kunnallisverotuksen eläketulovähennys lakkaa kokonaan.
Tarkka laskentakaava löytyy Verohallinnon syventävästä ohjeesta eläketulon verotuksesta.
Lisävero eläkeverotuksessa (ns. raippavero)
Suurin osa eläkeläisistä saa pientä tai keskisuurta eläkettä, jolloin eläketulovähennys keventää verotusta. Pienelle joukolle hyvin suuria eläkkeitä saavia eläkkeensaajia sovelletaan lisäksi eläketulon lisäveroa.
Eläketulon lisävero on erillinen valtionvero, joka:
- on 5,85 %
- peritään siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää 60 000 € vuodessa
- kohdistuu vain eläkkeeseen – ei esimerkiksi ansiotyötuloihin tai pääomatuloihin.
Lisävero lasketaan ja peritään automaattisesti osana verotusta, eikä sitä tarvitse hakea tai erikseen ilmoittaa.
Työnteko eläkkeellä – kannattaako?
Taloudellisesti työnteko eläkkeen rinnalla kannattaa yleensä ainakin jonkin verran, sillä veronkorotuksista huolimatta osa lisätulosta jää käytännössä aina käteen. Vuoden 2026 ansiotuloveron kevennykset koskevat myös eläkeläisiä, jotka käyvät töissä eläkkeen ohella.
Päätös siitä, kannattaako eläkkeellä tehdä töitä, ei kuitenkaan ole vain verokysymys. Moni ottaa huomioon myös:
- jaksamisen ja hyvinvoinnin
- mahdollisuuden ylläpitää sosiaalisia suhteita ja arjen rytmiä
- sen, miten lisätulot vaikuttavat muihin etuuksiin (esim. asumistukeen).
Jos harkitset työntekoa eläkkeen rinnalla, käytä Verohallinnon tai eläkeyhtiösi tarjoamaa verolaskuria ja tarkista omat veroprosenttisi sekä vähennyksesi ennen päätöstä.
Mitä muistaa eläketulovähennyksestä 2026?
- Eläketulovähennys keventää pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotusta sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.
- Vuonna 2026 täyden eläketulovähennyksen perusmäärä kunnallisverotuksessa on noin 11 080 €, ja vähennys poistuu kokonaan, kun puhdas ansiotulo ylittää noin 49 315 €.
- Pienimmistä eläkkeistä (noin alle 13 000 € vuodessa) ei monessa tapauksessa mene veroa lainkaan, kun eläketulovähennys ja perusvähennys huomioidaan.
- Suurista eläkkeistä peritään lisäksi 5,85 %:n eläketulon lisävero, kun vähennysten jälkeinen eläketulo ylittää 60 000 € vuodessa.
- Kaikki vähennykset lasketaan automaattisesti, mutta tarkka veroprosentti ja nettoeläke kannattaa varmistaa henkilökohtaisella verolaskurilla tai OmaVerosta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on eläketulovähennys?
Mikä on eläketulovähennys?
Kuka voi saada eläketulovähennyksen?
Kuka voi saada eläketulovähennyksen?
Eläketulovähennys koskee henkilöitä, jotka saavat veronalaista eläketuloa, kuten työeläkettä tai kansaneläkettä. Vähennyksen suuruus riippuu eläketulon määrästä ja muista mahdollisista tuloista.
Riku työskentelee Rahalaitoksen SEO-asiantuntijana ja talouskirjoittajana. Hän on erikoistunut pankki- ja rahoitusalan sisältöihin ja on kirjoittanut aiheista vuodesta 2018 lähtien. Yhdessä sisällöntuotantotiimimme kanssa hän auttaa kävijöitämme tekemään perusteltuja ja harkittuja talouspäätöksiä.
Muita artikkeleitamme
Miksi en saa lainaa vaikka luottotietoni ovat kunnossa?
Kuinka paljon auton ylläpitäminen vuodessa maksaa?
Käsiraha autoa ostaessa