Eläketulovähennys

Eläketulovähennys on etuus, jolla pyritään tasoittamaan eläkeläisten tuloja. Erityisesti pienituloisilla on mahdollisuus saada eläketulovähennys, jolla kevennetään tulojen verotusta. Eläketulovähennys ei siis ole rahallinen tuki, vaan verotuksessa tehtävä laskennallinen alennus, joka pienentää veronalaista tuloa.

Eläketulovähennys lasketaan kaikkien tulojen perusteella ja se poistuu, jos tulot nousevat riittävän korkealle. Eli työnteko eläkkeellä tai pääoman kerryttäminen eläkkeen ohessa on täysin sallittua, mutta muut tulot voivat heikentää eläketulovähennyksen veroetua.

Eläketulovähennys ja sitä koskeva verotus tarkastetaan vuosittain, joten tulorajat ja verotus voi muuttua nopeastikin. Esimerkiksi eläketulovähennys 2025 koki vuoteen 2024 verraten huomattavia muutoksia. Työnteko eläkkeellä ja eläkkeen ohessa hankitut tulot ovat kuitenkin tiettyyn rajaan saakka edelleen mahdollista hankkia täysin ilman verokuluja.

Eläketulovähennys 2025

Eläketulon verotuksen kiristys vuonna 2025 on saanut paljon keskustelua aikaan, mutta siitä huolimatta eläketulovähennys on edelleen tärkeä tekijä eläkeläisten verotuksen keventämisessä. Erityisesti heitä, joiden eläkkeet jäävät lähelle kansaneläkkeen tasoa, eläketulovähennys 2025 tukee taloudellisesti.

Huom.! Vaikka eläketulon verotuksen kiristys tapahtui vuonna 2025, myös eläkkeiden määriin tehtiin indeksikorotuksia vuoden 2025 alussa. Työeläkkeet nousivat 1,3 prosenttia vuoden 2025 alussa. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nousi kansaneläkeindeksin mukaisesti 1,0 prosenttia.
Eläketulovähennys 2025 tehdään sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa. Eläketulovähennys ei vaadi erillistä hakemista, vaan se on otettu huomioon automaattisesti Verohallinnon vuosittain lähettämässä veroilmoituksessa.

Huom.! Eläketulovähennys määräytyy osaksi sen mukaan, mistä eläkettä saa. Eläketulovähennystä ei myönnetä esimerkiksi erilaisista vakuutuksista saaduista päivärahoista.

Eläketulon verotuksen kiristys koskettaa enimmäkseen ansiotulojen maksimimäärää sekä sitä koskevia ansiotuloja.

Eläketulovähennys 2025 ansiotulorajat:

• Ansiotulon ylittäessä täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 % ylimenevän osan määrästä.
• Mikäli tulot ylittävät 22 500 €, eläketulovähennys pienenee 19,6 %.
• Vertailun vuoksi: vuonna 2024 eläketulovähennys pieneni samasta summasta 15 %.
• Puhtaiden ansiotulojen maksimiraja on 48 930 €, jotta eläketulovähennys otetaan huomioon verotuksessa.
• Vertailu vuoteen 2024: maksimituloraja puhtaista ansiotuloista oli 55 927 €.

Huom.! Jos ansiotulot ylittävät maksimirajan, tuloista maksetaan veroa koko summasta normaalin verotuksen mukaan.

Työnteko eläkkeellä – paljonko eläkkeellä saa tienata ilman veroa

Eläkkeelle jäätyä eläkeläinen tarvitsee eläkeverokortin, jota haetaan muiden verokorttien tapaan Verohallinnolta. Jos olet eläkkeellä töissä, verokortti haetaan ansiotulojen mukaan.

Täysin verottomana eläkeläinen saa tienata 13 756 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kuukaudessa tulot saavat olla noin 1 146 €, mikäli eläkkeensaajalla ei ole muita veronalaisia tuloja, jotka vaikuttavat verotuksen määrään.

Eläkkeellä töissä olevan verotus sovelletaan kahta vähennystä käyttäen eli eläkeläisen ansiotuloissa huomioidaan eläketulovähennys ja perusvähennys. Nämä yhdessä voivat poistaa veronmaksuvelvollisuuden pienituloisilta eläkeläisiltä, kuten esimerkiksi vuonna 2025 reiluun 13 000 € saakka.

Kun eläkkeellä töissä olevan ansiotulot ylittävät maksimirajan, eläkkeestä peritään veroa normaalisti. Perusveroprosentin lisäksi eläkkeensaajan on hyvä huomioida tulojen muut vähennykset kuten:

• kirkollisveroprosentti
• kunnallisveroprosentti
• muut henkilökohtaiset vähennykset

Jos olet eläkkeensaaja ja mietit, kannattaako eläkkeellä tehdä töitä, tarkempaa taloudellista arviota verotukseen liittyen voit helposti tehdä Verohallinnon sivulla olevan verolaskurin avulla.

Muutoin tietenkin työnteko eläkkeellä on eläkkeensaajan henkilökohtainen asia, ja se kannattaako eläkkeellä tehdä töitä, perustuu usein talouden lisäksi muihin hyvinvointia tukeviin seikkoihin.

Miten eläketulovähennys lasketaan

Se, miten eläketulovähennys lasketaan, riippuu siitä, missä verotuksessa se huomioidaan. Eläketulovähennys voidaan laskea sekä kunnallisverotuksessa että valtionverotuksessa ja molemmissa tarkoituksena on keventää eläkkeensaajan verotusta.

Yhteistä kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen laskennassa on se, että molemmissa eläketulovähennys lasketaan prosenttiperusteisesti. Molemmissa huomioidaan myös verotuksen perusvähennykset.

Eläketulovähennyksen laskentaperusteet verotuspohjan mukaan:

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys

Lasketaan verotettavasta ansiotulosta. Se on suurempi kuin valtionverotuksen vähennys ja soveltuu myös hieman suurempiin eläketuloihin. Vähennys määräytyy kiinteän kaavan mukaan, jossa on huomioitu eläketulon määrä ja veroprosentit kunnittain.

Valtionverotuksen eläketulovähennys

Perustuu valtion tuloveroasteikkoon ja koskee pienempiä eläketuloja. Tämä vähennys poistuu nopeammin tulojen kasvaessa kuin kunnallisverotuksen vähennys. Myös vähennyksen enimmäismäärä on pienempi kuin kunnallisverotuksessa.

Huom.! Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi.

Miten eläketulovähennys lasketaan kunnallisverotuksessa, esimerkki:

• Eläkkeensaajan vuosiansio on 20 000 €
• Täysi kunnallinen eläketulovähennys vuonna 2025 noin 10 550 €
• Vähennys pienenee 61 %:lla siitä osasta, joka ylittää noin 14 370 €

Laskukaava:

20 000 € – 14 370 € = 5 630 €
61 % × 5 630 € = 3 434 €
10 550 € – 3 434 € = 7 116 € eläketulovähennys kunnallisverotuksessa
Veronalainen tulo kunnalle: 20 000 € – 7 116 € = 12 884 €

Kunnallisvero: 12 884 € × 7,5 % ≈ 966 € (reilusti alle normaalin ansiotuloverotuksen tason)

Lisävero eläkeverotuksessa

Suurin osa eläkkeensaajista saavat pientä tai keskisuurta eläkettä, mutta on myös pieni joukko suomalaisia, jotka saavat hyvin korkeaa eläkettä. Edellä olemme käyneet läpi eläkevähennystä ja kuinka sillä tasataan eläkkeensaajien tuloja.

Toinen tasoitus isommassa ääripäässä tehdään asettamalla eläkkeelle lisävero.

Lisävero peritään siis suuremmista eläkkeistä ja se on täysin erillinen verotuksen osa, joka lisätään valtion verotuksen päälle. Vuodesta 2013 lähtien peritty lisävero, lisänimeltään raippavero 2025 vuonna peritään eläkkeensaajalta ainoastaan eläkkeen osalta, eli työnteko eläkkeellä ja niistä kertyvät muut tulot kuten ansiotyö- tai pääomatulot jäävät sen ulkopuolelle.

Raippavero 2025 peritään kaikilta eläkkeensaajilta, joiden vuosieläke on yli 47 000 €. Tämä tarkoittaa noin 3 920 € eläketuloa kuukaudessa. Eläketulovähennyksen mukaisesti, myös lisävero lasketaan ja peritään automaattisesti, eli sitä ei tarvitse ilmoittaa tai hakea erikseen.

Lue myös aiheesta:

Eläkesäästäminen