Tunne lahjavero ja vältä verovirheet

Omaisuuden siirrosta toiselle henkilölle kuuluu Suomessa maksaa lahjavero. Lahjavero tulee maksaa, vaikka omaisuutta tai rahaa siirtäisi perheenjäsenelle.

Lahjaveron määrä vaihtelee hieman riippuen lahjoittajan ja lahjansaajan välisestä suhteesta. On myös tilanteita, jolloin lahjavero voidaan jättää maksamatta.

Lahjavero – vaihtoehdot

Verotusta suunnitteleva työryhmä on esittänyt vaihtoehtoisia veromalleja lahjaverolle ja mahdollisuudelle, että lahjavero poistuu. Lahjavero on ollut aktiivisessa käsittelyssä hallituksen puolella jo pitkään, mutta vielä ei ole varmuutta asetetaanko lahjaveron tilalle uusia veromalleja. Jos lahjavero poistuu, on todennäköistä, että se korvataan esimerkiksi luovutusvoittoverolla.

Tällä hetkellä lahjavero koskee kaikkia lahjoja ja ennakkoperintönä annettuja lahjoja. Ainoastaan verorajan alapuolelle jäävät lahjat, sekä ulkomailla (maassa, jossa Suomella ei ole verotusoikeutta) henkilöiden välillä siirretty rahanarvoinen omaisuus ei sisällä lahjaveroa.

Lue myös: Perintövero

Lahjaveron määrä – kuinka lahjavero määräytyy

Ensisijaisesti lahjaveron määrä on asetettu sen mukaan, mihin veroluokkaan lahjansaaja kuuluu. Myös lahjan arvo määrittää, miten lahjaveron määrä toteutuu.

Korkeammin verotettavaan, toiseen veroluokkaan kuuluvat esimerkiksi lahjoittajan sisarukset sekä suvun ulkopuoliset lahjansaajat. Yleisempi lahjaveron kohde on ensimmäinen veroluokka, jota verotetaan kevyemmin.

Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat:

• Puoliso (aviopuoliso, rekisteröity kumppani tai avopuoliso, jonka kanssa lahjoittajalla on yhteisiä lapsia)
• Lapset ja lapsenlapset
• Vanhemmat ja isovanhemmat

Esimerkki: Lahjansaaja saa 7000 € rahana tai muuna omaisuutena, jonka arvo on 5000 €. Hän maksaa lahjaveroa 260 €, mikäli kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Toinen veroluokka maksaa samasta summasta 480 €.

Lahjavero taulukko

Ensimmäinen veroluokka (2025):

• 5 000–25 000 € → ylittävästä osasta lahjavero 8 %
• 25 000–55 000 € → 10 %
• 55 000–200 000 € → 12 %
• 200 000–1 000 000 € → 15 %
• Yli 1 000 000 € → 17 %

Toinen veroluokka (2025):

• 5 000–25 000 € → 19 %
• 25 000–55 000 € → 25 %
• 55 000–200 000 € → 29 %
• 200 000–1 000 000 € → 31 %
• Yli 1 000 000 € → 33 %

Huom.! Verotaulukon alle jäävissä summissa (alle 5000 €) lahjaveroprosentti voi olla 0 %.

Lahjavero raja – milloin lahjaveroa ei tarvitse maksaa

Lahjavero raja riippuu lahjansaajan ja -antajan suhteesta. Jos sama henkilö lahjoittaa samalle lahjansaajalle korkeintaan 5000 € kolmen vuoden sisällä, lahjaveroa ei tarvitse maksaa.

Huom.! Koti-irtaimiston kohdalla verovapaa raja on 4000 € kolmen vuoden välein.

Lahjavero on henkilökohtainen. Lahjansaaja voi:

• Saada lahjoja useilta eri lahjoittajilta ilman että raja ylittyy
• Lahjoittaa itse useille eri henkilöille 5000 € saakka ilman veroa

Lue aiheesta: Palkka

Kuka maksaa lahjaveron

Lahjavero on aina lahjansaajan velvollisuus, ellei toisin sovita.

Jos lahjanantaja maksaa lahjaveron, tämä lasketaan osaksi lahjaa ja lahjansaajan tulee ilmoittaa se verotuksessa.

Esimerkki: Isovanhemmat luovuttavat kiinteistön lapsenlapselleen ja maksavat myös lahjaveron. Tällöin lahjan arvo on sekä kiinteistön että veron yhteissumma.

Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, jos lahja tukee:

• Koulutusta
• Kasvatusta
• Yleiseen elatukseen liittyvää tukea

Edellytys: Lahjan käyttötarkoitus tulee osoittaa selkeästi.

Esimerkkejä verovapaista maksuista:

• Vuokran maksaminen vuokranantajalle
• Puhelinlaskun maksaminen operaattorille
• Opintokulujen maksaminen suoraan oppilaitokseen