Osinko palkitsee hyvästä sijoituksesta

Osinko on keskeinen osa sijoittajien ja yritysten välistä dynamiikkaa. Osinko hyödyttää molempia osapuolia, mutta se myötävaikuttaa myös laajemmin yhteiskuntaaan.

Osingonjako

Yritysten kasvanut talous sekä yksittäisten sijoittajien ostovoima sekä osinkojen verotus ovat osaltaan rakentamassa kansantaloutta. Osinko on kokonaisuudessaan merkittävä talouden kannalta.

Osinko

• tarjoaa sijoittajille tuottoja
• antaa yrityksille mahdollisuuden osoittaa taloudellista vakautta ja kasvattaa toimintaa
• luo valtiontaloudelle merkittäviä rahavirtoja.

Kysymys ” mikä on osinko ” sisältää siis monia ulottuvuuksia, joita on syytä tarkastella tarkemmin, jos mietit vakaata sijoittamista tai haluat sijoittamisesta tai yritystoiminnasta entistä tuottoisampaa.

Lue aiheesta: Kulutusluotot

Osinkojen verotus

Osinkojen verotus koskettaa itsenäisten yrittäjien osinkotuloja sekä erillisten tahojen yrityksiin sijoittamiensa osakkeiden osinkoja. Osinkojen verotus jakautuu kahteen kategoriaan sen perusteella, onko osinkoja jakava yritys listattu pörssiin.

Osingon verotus

1. Listaamattomassa yrityksessä osinkojen verotus tapahtuu osittain pääoma- tai ansioverotukseen perustuen. Osa osingosta on verovapaa. Riippuu yhtiön taseesta sekä osinko-osuuden määrästä verotetaanko osinko pääomaan vai ansioon perustuen.
   • 8 % yrityksen nettovarallisuudesta ylittävä osinko -> ansiotulo-osingon verotus:
     • 75 % verotettavaa (progressiivinen), verovapaa osinko 25 %.
   • Alle 8 % yrityksen nettovarallisuudesta jäävä osinko -> pääomatulo-osinkojen verotus (huom. osinkokohtainen) määräytyy seuraavasti:
     • Alle 150 000 € osinko verotetaan 25 % osalta, verovapaa osinko 75 %.
     • 150 000 € ylittävä osinko-osuus verotetaan 85 % osalta, verovapaa osinko 15 %.
2. Pörssissä osakkeilla kauppaa käyvän yrityksen osinkojen verotus perustuu yrityksen nettovarallisuuteen ja osinkoja saavan omistajan osuuden suuruuteen. Pääsääntöisesti pörssissä kauppaa käyvän yrityksen osinko osakkeet ja niitä koskeva verotus menee seuraavasti:
   • 85 % on verotettavaa osinkotuloa, verovapaa osinko 15 %.

Huom.! Ulkomailta saatavia osinkoja verotetaan esimerkin mukaan, mikäli yhtiö on rekisteröity EU-/ETA-alueelle tai Suomella on maan kanssa osinkoja koskeva verotussopimus.

Huojennettu osinko

Huojennettu osinko tarkoittaa kevyemmin verotettavaa osinkoa. Huojennettu osinko koskee:

• osinkoa, jonka osuus on vähemmän kuin 8 % yhtiön nettovarallisuudesta
• osinkoa, jonka jää alle 150 000 €.

Huojennettu osinko otetaan reilusti verotuksessa huomioon, sillä veroton osinko osuus on siinä jopa 75 %, loput 25 % osingosta verotetaan pääomatuloverolla. Pääomaveroprosentti on:

• alle 30 000 € -> 30 %
• 30 000 € ylittävä osuus -> 34 %.

Huom.! Huojennettu osinko verotetaan aina käytännössä 7,5 % – 8,5 % verotuksella, eli se on hyvin kevyesti verotettua osinkotuloa.

Peitelty osinko

Peitelty osinko tarkoittaa osakkaan tai hänen läheisensä saamaa etuutta tai hyötyä, jota hän on taloudellisessa mielessä päässyt nauttimaan yrityksen osalta. Käytännössä peitelty osinko vastaa rahallista osuutta, joka on pyritty antamaan tai lunastamaan ilman, että osuudesta on tarvinnut maksaa osinkoa koskevaa veroa.

1. Osakkaalle tai tämän omaiselle jaettu etuus, joka on ilman vastiketta tai poikkeavan hinnoittelun seurauksena annettu.
2. Hankittuja tai lunastettuja omia osakkeita, jotka on annettu osingoista alennetusta pääomasta.
3. Osakepääoma, vararahasto tai ylikurssirahastoa, joista alennettu jaettuja varoja.
4. Osakkaan hankkima taloudellinen etu, jota ei yhtiöstä riippumattomien osapuolella olisi syntynyt.

Mikäli peitelty osinko tulee verottajalle ilmi, sen seuraamukset koskevat yleensä aina osakasta, vaikka edunsaajana olisi ollut hänen omaisensa. Ennen kuin seuraamukset voidaan panna käytäntöön, verottajan on käytävä läpi sitä koskeva näyttö huolellisesti ja yksityiskohtaisesti.

Huom.! Peiteltyä osinkoa koskeva laki katsoo, että vain realisoituneet tulot voidaan ottaa huomioon niitä koskevassa verotuksessa.

Osingon irtoamispäivä

Osingon irtoamispäivä on päivä, jolloin osingonsaajan on mahdollisuus lunastaa osinkonsa. Käytännössä osingon irtoamispäivä päätetään yhtiökokouksessa. Mikäli erillistä päivää ei ole sovittu, osingon irtoamispäivä on yhtiökokousta seuraava päivä.

1. yhtiökokousta seuraava päivä
2. yhtiökokouksessa päätetty päivämäärä.

Osake, josta osinkoa on mahdollisuus saada, tulee olla ostettu ennen osingon irtoamispäivää eli yleensä viimeistään päivänä, jolloin yhtiökokous pidetään. Tämä on hyvä huomioida, jos mietit tuoreeltaan osakkeen ostamista.

Yleisimmin osingon irtoamispäivä on Suomessa ollut yhtiökokouksen jälkeinen päivä, mutta Yhdysvalloista on hiljalleen rantautunut trendi, jossa osingon irtoamispäivä on joka neljännesvuosi (tai jopa useammin).

Yhtiökokouksessa voidaan päättää erikseen päivä (täsmäytyspäivä), jolloin osinkoihin oikeutetut osakkeenomistajat listataan. Osakkeen ostajan kannattaakin olla entistä tarkempi yhtiöiden käytännöistä, mikäli haluaa alusta lähtien maksimaalisen hyödyn osingoista itselleen.

Lue aiheesta: Yhdistelylainat

Osingon maksu

Osingon maksu tapahtuu aina voittoa jakavan yhtiön toimesta. Osinko voidaan maksaa:

1. rahana
2. toisen yhtiön osakkeina (in natura -osinko)
3. muuna omaisuutena kuten arvopapereina, kiinteistöinä, huoneisto-osakkeina tai autoina (in natura -osinko).

Osingon maksu voi tapahtua yksinkertaisesti kahden osapuolen, voittoa jakavan yhtiön ja osingonsaajan, välillä. Näin menetellään, jos kyseessä on pieni, julkisesti noteeraamaton yritys. Tällöin osinko ennakonpidätys tapahtuu myös yrityksen puolesta.

Julkisesti noteeratun yrityksen voitonjakoon liittyy yleensä enemmän osapuolia kuten:

• arvopaperikeskus
• tilinhoitajia
• mahdollisia ulkomaisia säilyttäjiä
• osingon saajia

Osingon vuosi-ilmoitus

Osingon vuosi-ilmoitus koskee julkisesti noteerattujen yhtiöiden osinkoja. Osingon vuosi-ilmoitus koskee:

• Osinkoja jakavaa yhtiötä
  • Maksava taho ilmoittaa omistuksensa perusteella suoraan omistukseen perustuvat osingot sekä osingonsaajan yksilöintitiedot.
  • Maksava taho ilmoittaa hallintarekisteröidyille osakkeelle maksetut osingot sekä rekisteröityneen (lähimmän) säilyttäjän tiedot.

• Rekisteröitynyttä säilyttäjää:
  • Rekisteröitynyt säilyttäjä ilmoittaa osakkaalle välittämänsä osingot sekä tiedot osingonsaajasta.
  • Yllä olevan esimerkin mukaisesti osingon jako tapahtuu läpinäkyvästi eli se sisältää aina verottajan mukana olon, jolloin osinkoja koskevat talousvaikutukset myötävaikuttavat laajasti koko kansantalouteen.

Lue lisää aiheista

Lottovoiton verotus

Varainsiirtovero

Pääomatulo