Huolella laadittu perunkirjoitus on avain sujuvaan perinnönjakoon

Perunkirjoitus on välttämätön osa lähiomaisten työtä silloin, kun läheinen menehtyy. Surutyön ohella on huolehdittava, että perunkirjoitukset tulee määräaikaan mennessä tehtyä ja että kaikki sen osat on huolella tehty, jotta lisätyöltä ja varsinkin ylimääräisiltä maksuilta vältyttäisiin.

Yleisesti perunkirjoitus sisältää tiedot menehtyneen omaisen varallisuudesta, olemassa olevasta varallisuudesta sekä veloista. Perunkirjoitus sisältää selvityksen myös kaikista perillisistä eli osakkaista, joita kuolinpesä koskettaa.

Usein perunkirjoitus tehdään ammattilaista käyttäen, mutta pakollinen osa perunkirjoitusta se ei ole. Joka tapauksessa on tärkeää, että perunkirjoitus laaditaan kaikkine yksityiskohtineen ja realistisesti, jotta myöhemmiltä haasteilta vältytään ja perinnönjako voidaan suorittaa huoletta.

Perunkirja (perukirja) on osakkaiden vastuulla

Perunkirjoituksesta laaditaan virallinen perukirja, ja sen tulee sisältää kaikki mahdolliset tiedot vainajan omaisuudesta, veloista ja siitä, ketkä ovat virallisesti kuolinpesän osakkaita. Perukirja on ehdoton edellytys sille, että koko kuolinpesän omaisuus voidaan jakaa ja kaikki menehtyneen omaisen taloudelliset asiat hoitaa loppuun.

Perunkirja voidaan tehdä ilman ammattilaisen kuten lakimiehen tai pankin apua, mutta tällöin on oltava erityisen tarkkana, että siitä ei jää mitään olennaista uupumaan, tai että annetut tiedot osataan antaa oikein.

Esimerkiksi omaisuuden arviointi voi olla työlästä ja siinä voi herkästi tapahtua virheitä. Jos vainaja on asunut ulkomailla, liitteiden ja omaisuuden arviointi voi olla vieläkin hankalampaa.

Ammattilaisen laatima perukirja maksaa muutamasta sadasta eurosta reilu tuhanteen euroon riippuen kuka sen tekee ja kuinka paljon liitteitä tai selvityksiä se vaatii. Myös itse laadittu perukirja maksaa yleensä joitain kymmeniä tai satoja euroja riippuen perunkirjoituksen monimutkaisuudesta ja vaadituista liitteistä.

Mihin perukirja toimitetaan

Perukirja ja sen eteenpäin vieminen on kuolinpesän vastuulla. Perukirja verottajalle tulisi olla Verohallinnolla viimeistään kolme kuukautta vainajan menehtymisestä. Perunkirjoitus lisäaika voidaan myöntää perustellusta syystä, mutta tällöinkin perukirja tulee olla toimitettuna viimeistään yhden kuukauden kuluttua sen kirjoittamisesta.

Yksi kopio riittää, eli perunkirjoituksen allekirjoittajat voivat yhdessä päättää, kuka toimittaa perukirjan liitteineen Verohallinnolle. Perukirja toimitetaan yleensä myös pankkiin, jotta vainajan raha-asiat kuten tilien sulkemiset ja velkojen maksut voidaan suorittaa loppuun.

Perinnönjako perunkirjoituksen jälkeen

Perinnönjako on yleensä perunkirjoitusta seuraava vaihe. Eli kun perukirja on tehty ja kuolinpesän mahdolliset velat on maksettu, perinnönjako voidaan suorittaa. Perinnönjako ei itsessään ole määräaikaan sidottu, mutta se tulee jakaa viimeistään siinä vaiheessa, kun osakas sitä pyytää.

Perinnönjako voidaan suorittaa kahdella tapaa:

• sopimusjakona (perillisten yhdessä suorittama jako)
• toimitusjakona (ulkopuolisen pesänjakajan suorittama jako, jos kyseessä riitainen perunkirjoitus)

Jos osakkaat niin päättävät, perinnönjakoa voidaan tehdä jo ennen perunkirjoitusta, mutta tässä piilee se riski, että kuolinpesän todellinen arvo ei vielä ole täysin selvä, jolloin osakkaan osuuden määrää voi olla vaikea laskea.

Ennakkoperintö

Mikäli rintaperillinen saa perintöä ennakkoon, ennakkoperintö huomioidaan myöhemmin tapahtuvassa perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa. Ainoastaan, jos perittävä eli vainaja on erikseen maininnut ennakkoperintöä kohtaan toisenlaisen käsittelytavan, se voidaan jättää huomiotta.

Ennakkoperintö huomioidaan sen arvoisena, kun sen antohetkenä ollut. Ennakkoperinnön saaneet ovat sen vastaanotosta vastuussa, missä voi piillä riskinsä. Esimerkiksi jos kuolinpesällä todetaan olevan enemmän velkoja varallisuuteen nähden, perintöä ennen perunkirjoitusta saaneet ovat näistä vastuussa.

Ennakkoperintö vähennetään siltä osin kuin se on vainajan elossa ollessa annettu ja se vähennetään suoraan osakkaalta varsinaisessa perinnönjaossa. Ennakkoperintö tulee mainita perunkirjassa ja siitä tulee liittää mukaan tosite, kuitti, lahjakirja tai muu liite.

Perinnönjakokirja – perillisten yhdessä laatima sopimusjako

Perinnönjako edellyttää aina perinnönjakokirjan laatimista ja sen tekee ensisijaisesti perilliset sopimusjaon yhteydessä. Perinnönjakokirja ohjaa perinnönjaon suorittamista ja sen tulee sisältää seuraavat tiedot:

• jaetun omaisuuden arvo (jakohetkellä)
• mitä on jaettu
• jokaisen osakkaan saama osuus
• onko jako tehty kokonaan ja jakamaton omaisuus (mikäli tällaista on jäänyt)

Jokaisen kuolinpesän osakkaan on hyväksyttävä perinnönjakokirja allekirjoittamalla se, lisäksi kirjan tulisi allekirjoittaa kaksi esteetöntä todistajaa. Kirjan voi laatia itse, siihen ei ole olemassa virallista pohjaa.

Toimitusjako ja kuinka riitainen perinnönjako voidaan suorittaa

Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät kykene yhteisymmärryksessä tekemään perinnönjakoa, apuna voi käyttää juristia. Joskus perittävä voi jo itse epäillä, että hänen tulevaa kuolinpesäänsä seuraa riitainen perunkirjoitus. Tällöin hän voi laatia etukäteen testamentin, joka tukee kuolinpesän sopuisaa jakoa.

Huom. Testamentti ja perunkirjoitus: testamentti tulee aina liittää perunkirjoitukseen, vaikka siihen ei liittyisi erimielisyyksiä.

Jos riitainen perunkirja aiheuttaa kuitenkin liikaa eripuraa, perinnönjakoon voidaan pyytää ulkopuolinen henkilö eli pesänjakaja, joka tekee perinnön toimitusjaon. Pesänjakaja on tuomioistuimen päätöksellä määrätty ja sen käyttöä voi vaatia kuka tahansa kuolinpesän osakkaista vainajan kotipaikkakunnan käräjäoikeudelta.

Täydennysperukirja antaa lisäaikaa

Perunkirjoitus sisältää aina pienen riskin siitä, että perunkirjassa on virheitä tai puutteellista tietoa. Mikäli puutteita ilmenee, täydennysperukirja mahdollistaa niiden paikkaamisen.

Perunkirjoitus lisäaika ja täydennysperukirja mahdollistavat uusien tietojen, osakkaiden, omaisuuden tai velkojen lisäämisen, mutta myös esimerkiksi omaisuuden uudelleen arvioinnin.

Täydennysperukirja on kuitenkin viimesijaisin keino tehdä perukirja. On hyvä huomioida, että väärin annetuissa tiedoista voi seurata myös taloudellisia tappiota, vaikka ne sinänsä menisi virallisesti läpi.

Esimerkiksi jos vainajalla on kiinteistöjä tai asuntoja, joiden arvo on arvioitu liian vähäisiksi, mutta verottaja ne hyväksyy, myyntivoiton verotus huomioidaan annetun arvon perusteella. Myyntivoiton verotus on tällöin huomattavasti korkeampi kuin perintövero olisi ollut. Myös liian suureksi arvioidussa omaisuudessa on riskinä, että siitä koituu suhteettomat veromätkyt.

Joskus tiedostamattomia perillisiä tai muita osakkaita ilmenee jälkikäteen. Esimerkiksi vainajan entiset puolisot voivat jäädä helposti huomioimatta. Laki kuitenkin määrää, että mikäli omaisuuden ositusta ei ole avioeron jälkeen tehty, ex-puoliso tulisi kirjata osakkaaksi kuolinpesään.