Tuloluokat 2025 – näin suomalaiset jakautuvat tulojen mukaan

Tuloluokat 2025 vaihtelevat sen mukaan, mikä taho niitä tarkastelee. Tuloluokat 2025 jakaantuvat verotuksessa ansioluokkiin, jotka määräävät vuoden 2025 ansiotyötä tekevien tuloveroasteikon. Tuloluokat 2025 voidaan jakaa myös luokkiin, joita käytetään tuloerojen ja kansalaisten tulojakauman tarkasteluun ja tutkimiseen.

Tuloluokat 2025 voidaan ilmoittaa yksittäistä ansionsaajaa koskien mutta se voidaan ilmaista myös kotitaloutta koskien. Yleisesti tuloluokat 2025 helpottavat verovelvollisen veroprosentin arviointia, mutta tulojaottelu helpottaa myös oman varallisuuden arviointia maan yleiseen tulotilanteeseen nähden.

Tilastokeskus sekä taloustutkijat ja analyytikot käyttävät Suomessa kvinttiilejä väestön tulotason määrittelemiseen. Verotuksessa tulot jakautuvat toisin. Myös yhteiskunnallinen keskustelu sisältää monenlaisia määritteitä tuloluokkia koskien.
Mihin tuloluokkaan kuulut itse, kuka sen määrittää ja mitä eri tuloluokat tarkoittavat verotuksen kannalta, näitä käsittelemme seuraavaksi.

Mitä keskituloinen tienaa vuonna 2025

Keskituloinen tarkoittaa yleisesti henkilöä tai kotitaloutta, jonka tulot jäävät pieni- ja suurituloisten väliin. Tarkemmin keskituloinen määritellään eri tavoin riippuen lähteestä, mutta mediaanitulo toimii usein sen pohjana.

Huom. Mediaanitulo on tarkalleen ottaen se tulo, joka jää tulojakauman keskelle, eli puolet suomalaisista tienaa vähemmän ja puolet enemmän kuin mediaanitulo.

Tilastokeskuksen mukaan keskituloinen tienaa suomalaisten mediaanipalkasta noin 75–125 %, eli tämä väliin tuleva tulohaitari on se, mitä suomalainen keskituloinen suurin piirtein tienaa. OECD:n mukaan keskituloinen tienaa jopa 200 % mediaanista (75–200 %).

Vuonna 2025 mediaanipalkka Suomessa on noin 3 300 euroa kuukaudessa. Tämä on noin 39 600 €, pyöristettynä 40 000 € vuodessa, eli keskituloinen tienaa vuonna 2025 noin 28 000–50 000 €.

Mediaanipalkka Suomessa on noussut. Esimerkiksi vuoteen 2024 verraten keskituloinen tienasi tammikuussa 2025 5,2 % enemmän kuin keskituloinen edellisenä vuonna. Toisaalta palkkaverotus keski- ja hyvätuloisten osalta on kiristynyt, mikä tarkoittaa, että keskituloinen hyötyy palkan noususta vähemmän.

Mihin tuloluokkaan kuulut – tilastot ja verotus

Viralliset tuloluokat 2025 ja väestön tulojakauman perusrakenteet taloustutkijoiden käyttämissä kvinttiileissä voidaan jakaa viiteen osaan. Viiteen jaolliset kvintiilit (20 %), ilmoittavat tuloluokan suurimman ja pienimmän, ja niiden väliin jäävät lasketaan keskituloisiksi.

Tuloluokat 2025 ja mihin tuloluokkaan kuulut kvinttiileissä:

• 1. kvinttiili: alle 20 000 € / vuosi -> pienituloiset
• 3. kvinttiili: noin 30–50 000 € / vuosi -> keskituloiset
• 5. kvinttiili: yli 50 000 € / vuosi -> suurituloiset.

Tuloluokat 2025 ja tuloluokan määritelmä viittaa käytettävissä oleviin varoihin, eli nettotuloon. Verohallinto jakaa tuloluokat kymmenyksiin eli desiileihin, jotka toimivat perustana verotukselle. Sen mihin tuloluokkaan kuulut verotuksen kannalta voi tarkistaa Verohallinnon sivulta.

Tuloluokat 2025 – luokkaerot tulojen ympärillä

Tuloluokat voivat olla myös viitteellisiä käsitteitä, jotka määrittelevät enemmän sosioekonomista statusta kuin tilastollisia tekijöitä. Ne voivat kertoa paitsi tuloista, mutta myös työn luonteesta ja koulutuksesta, tai elämäntyylistä tai kulutusmahdollisuuksista.

Esimerkiksi käsitteet kuten alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka eivät ole virallisia käsitteitä tai taloustieteilijöiden tilastointitermejä, vaikka niitä käytetään usein myös yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Ylempi keskiluokka

Ylempi keskiluokka voidaan usein puheissa rinnastaa jo varsin hyvin toimeen tulevaksi kansanosaksi. Usein ylempi keskiluokka mielletään myös korkeakoulun käyneeksi ja ammatilliset tehtävät kuten asiantuntija- tai johtotehtävät ovat asemia, jossa ylempi keskiluokka toimii.

Alempi keskiluokka

Alempi keskiluokka taas hoitaa perinteisiä tehtäviä kuten toimistotyöntekijän tai hoiva-alan virkoja ja alempi keskiluokka mielletään yleensä toisen asteen koulutuksen saaneeksi. Heidän ostovoimansa on kohtuullinen, mutta ylimääräinen taloudellinen puskuri puuttuu, jolloin esimerkiksi sijoittaminen tai säästäminen voi olla haastavampaa.

Pienituloisuuden raja ei kerro kaikkea pienituloisuudesta

Pienituloisuuden raja katsotaan yleensä vuoden mediaanitulon perusteella. Pienituloisuuden raja määritellään myös sen mukaan, minkä kokoinen asuntokunta on kyseessä.

Tilastokeskuksen käyttämän Eurostat-indikaattorin mukaan pienituloinen tienaa korkeintaan 60 % mediaanitulosta. Tällä laskentakaavalla pienituloinen tienaa vuonna 2025 noin 24 000 € tai tämän alle.

Toisaalta inflaation vaikutus ja hintojen nousu ei vaikuta siihen, miten pienituloisuuden määritellään. Tämä osaltaan saattaa vääristää sitä, että vaikka mediaanitulo ja sen myötä pienituloisuuden raja on lähivuosina noussut, se ei välttämättä ole juurikaan parantanut ostovoimaa.

On toinenkin seikka, mitä pienituloisuuden raja ei kerro: Tilastokeskuksen tekemän tilastoinnin pohjalta voidaan nähdä, että pienituloisuus on syventynyt viimeisen vuosikymmen aikana. Tämä tarkoittaa että 40 % ja 50 % mediaanitulosta tienaavien määrä on kasvanut.

Hyvätuloinen on viitteellinen käsite

Hyvätuloinen tarkoittaa yleisesti henkilöä, jonka ansiot ylittävät selvästi väestön keskimääräiset tulot. Hyvätuloiseksi voidaan karkeasti määritellä henkilö, jonka vuosiansiot ylittävät 125 % mediaanitulosta.

Jos vuoden 2025 mediaanitulot ovat noin 40 000 € vuodessa käytettävissä olevana tulona, hyvätuloisen katsotaan saavan yli 50 000 € tulot. Bruttotuloina tämä tarkoittaa usein yli 60 000 euroa vuodessa tai noin 5 000 euroa kuukaudessa.

Hyvätuloisuus ei ole yksiselitteistä

Hyvätuloisuus ei kuitenkaan ole ihan näin yksiselitteistä, sillä suurituloinen määritellään myös esimerkiksi asuinpaikan, kotitalouden koon sekä menojen mukaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suuremmat tulot voivat olla pakolliset korkeaan elintasoon nähden.

Hyvätuloinen onkin enemmän yhteiskunnallisessa keskustelussa käytetty käsite, joka ei huomioi esimerkiksi verotusta.

Huom. Suomessa vain noin kymmenesosa väestöstä kuuluu varsinaisiin hyvätuloisiin (yläluokka), ja määritelmä voi vaihdella tilastollisten ja kokemuksellisten rajojen mukaan.

Suomen progressiivinen tuloverojärjestelmä leikkaa kuitenkin suurituloisimpien käytettävissä olevia tuloja suhteellisesti enemmän. Toisaalta hyvätuloisuus voi antaa enemmän mahdollisuuksia säästämiseen, sijoittamiseen ja taloudelliseen turvaan.