Miksi en saa lainaa vaikka luottotietoni ovat kunnossa?
Etkö saa lainaa vaikka luottotietosi ovat täysin kunnossa? Lue tästä 5 syytä siihen, miksi et välttämättä ole saanut lainaa, ja miten korjat...
Lue lisää
Kuluttajansuojalaki pyrkii suojelemaan kuluttajaa ja sääntelemään markkinointia. Se koskee kulutushyödykkeiden myyntiä, tarjontaa, välittämistä ja markkinointia kuluttajille. Kuluttajansuojalaki pätee vain silloin, kun kuluttajan ohella toinen osapuoli on elinkeinonharjoittaja – laki ei siis suojaa yksityishenkilöiden välistä kaupankäyntiä

Sopimukset sitovat aina sopimuksen molempia osapuolia, olivatpa ne sitten suullisia tai kirjallisia. Kuluttajaluottojen tapauksessa luottosopimuksen tulee aina olla kirjallinen tai sähköinen. Kaupankäynnin yhteydessä tehty sopimus määrittelee esimerkiksi sen, onko sopimus määräaikainen, ja sen, millainen vaihto- ja palautusoikeus markkinoidulla tuotteella on. Kuluttajansuojalaki säätelee muun muassa tällaisia asioita.
Kuluttajansuojalaki 2023 astui voimaan lokakuun alussa, ja se koskee myös kulutusluottoja. Uusi laki toi mukanaan joitain uudistuksia, jotka vaikuttavat pikalainamarkkinoihin tehden niistä kuluttajaystävällisempiä ja reilumpia.
Kuluttajaluotolla tarkoitetaan sellaista luottoa, jonka luotonantaja myöntää kuluttajalle lainana tai muuna vastaavanlaisena taloudellisena järjestelynä. Kuluttajansuojalakiuudistus vaikuttaa kuluttajaluottoihin esimerkiksi siten, että se madaltaa kuluttajaluottojen enimmäiskorkoja ja pyrkii näin hillitsemään kuluttajien ylivelkaantumista.
Lue tästä artikkelista tärkeimmät uudistukset, jotka järkevän kuluttajan on syytä tietää uudesta kuluttajansuojalakimuutoksesta.
Kuluttajansuojalaki sääntelee markkinointia ja pyrkii edistämään markkinoinnin eettisyyttä, tunnistettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Kuluttajiin kohdistuva epäasiallinen, aggressiivinen, painostava ja todenvastainen markkinointi sekä piilomarkkinointi on kiellettyä.
Niin ikään ihmisarvoa alentava ja kaikenlainen syrjivä sisältö on markkinoinnissa kuluttajansuojalain nojalla kiellettyä. Kaikessa markkinoinnissa on tuotava ilmi mitä ja kenen tuotteita tai palveluita markkinoidaan, ja mikä on markkinoinnin kaupallinen tarkoitus.
Uuden kuluttajansuojalain alla, myös kuluttajaluottoja koskeva markkinointi täsmentyy. Markkinoinnissa tulee ilmentää selkeästi luotonantaja sekä mahdollinen luotonvälittäjä. Lisäksi muun muassa luoton vuosikorko ja muut kustannukset, luottoraja ja maksuerien suuruus on ilmoitettava näkyvästi.
Luotosta perittävien kustannusten enimmäismäärää on lakiuudistuksessa rajoitettu niin, ettei luottoja saa markkinoida sellaisin kustannuksin, jotka ylittävät itse luoton pääoman tai nostoerän määrän.
Luotonantajan on toteutettava markkinointia entistä vastuullisemmin ja noudatettava markkinoinnissa hyvää luotonantotapaa. Hyvän luotonantotavan vastaista on esimerkiksi markkinointi, joka antaa ymmärtää, että laina ratkaisisi kuluttajan kaikki taloudelliset ongelmat, sekä markkinointi, joka suhtautuu luotonannon merkitykseen ja vakavuuteen vähättelevästi.
Hyvään luotonantotapaan kuuluu myös se, ettei luoton markkinointia saa yhdistää rahapelipalveluihin. Luotonantaja ei saa markkinoida luottoja esimerkiksi sivustoilla, jotka rahapelipalveluita tarjoavat. Luottoja ei myöskään saa markkinoida kuluttajille, joilla on maksuhäiriömerkintä, eikä luottoa saa markkinoida käytettäväksi maksamattomien luottojen takaisinmaksuun.
Yksi merkittävä uudistus vuoden 2023 kuluttajansuojalaissa on luottojen ja lainojen enimmäiskorkojen madaltaminen. Kulutusluottojen korkokattoa koskeva kuluttajansuojalakiuudistus koskee sekä kertaluontoisia ja jatkuvia rahaluottoja että hyödykesidonnaisia luottoja ja erilaisia osamaksupalveluita.
Luottojen korkokattoprosentti laskee 20 prosentista 15 prosenttiin, johon luotonantajalla on mahdollisuus lisätä vielä voimassa oleva viitekorko. Yhdessä asiakaskohtainen korko ja viitekorko eivät kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia.
Lainan korko riippuu aina pankista ja kuluttajasta, sillä se määräytyy asiakaskohtaisesti pankin määrittelemien kriteerien perusteella. Korkoprosenttiin vaikuttavat esimerkiksi lainan määrä ja takaisinmaksuaika, vallitseva korkotaso ja pankkien välinen kilpailu sekä lainanhakijoiden lukumäärä.
Luoton myöntäminen edellyttää myös sitä, että kuluttajan luottokelpoisuus arvioidaan – luottoa ei näet ole sallittua myöntää sellaiselle kuluttajalle, jolla ei voida olettaa olevan valmiuksia luoton takaisinmaksuun.
Entistä matalampi korkokatto voi hillitä kuluttajien ylivelkaantumista, joka on Suomessa huomattava ja kasvava ongelma. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvityksen mukaan ylivelkaantuneiden lukumäärä Suomessa on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana yli 80 000 henkilöllä.
Toisaalta entistä pienempi lainan korkokatto ja luottojen korkokattoprosentti saattavat pahimmassa tapauksessa myös hankaloittaa matalapalkka-aloilla työskentelevien kuluttajien lainansaantia, sillä se kasvattaa pankkien lainaamiseen liittyvää luottoriskiä.
Uusi kuluttajansuojalaki koskee kaikkia kuluttajaluottoja, mukaan lukien pikavippejä. Pikavipillä tarkoitetaan verkosta haettavaa, vakuudetonta kuluttajaluottoa, joka vakuudettomuutensa ansiosta on yleensä saatavilla helposti ja nopeasti. Kuten muidenkin kulutusluottojen korkokatto, myös pikalainojen korkokatto on uuden lain voimaan astumisen myötä 15 prosenttia.
Pikavipeillä on perinteisesti ollut huono maine kuluttajaluottoina, joiden hakemista tulisi vältellä. Mainehaitta johtuu parinkymmenen vuoden takaisista käytänteistä, joiden sallimina korkoprosentti saattoi nousta satoihin, jopa tuhansiin prosentteihin.
Uusi kuluttajansuojalaki takaa, että korkoprosentti pysyy maltillisena, mikä tekee pikavipeistä entistä turvallisempia, vakaampia ja riskittömämpiä. Pikalainan etuihin lukeutuu maksuaikataulujen joustavuus, sillä maksuaikataulut ovat yleensä sovittavissa yhdessä pankkien kanssa.
Luotonantajalla tai -välittäjällä on vastuu tarvittaessa selventää kuluttajalle luoton keskeiset ominaisuudet ja ehdot. Lisäksi kuluttajalle on tarjottava selkeä selvitys luoton yhteydessä tarjottavista lisäpalveluista.
Kytkykauppa on kuluttajansuojalain nojalla kuitenkin kielletty. Tämä tarkoittaa, ettei luottotarjouksen ehtona saa olla se, että kuluttajan tarvitsisi tehdä sopimus myös toisesta rahoituspalvelusta tai muusta palvelusta.
Pikalainojen, kuten muidenkin kulutusluottojen, hakemisen tulisi olla aina harkittua ja suunnitelmalista. Kuluttajan oma taloudellinen tilanne määrittelee, onko lainan hakeminen kannattavaa. Lainaa haettaessa on syytä ottaa huomioon oma maksuvara, ja luotot on syytä kilpailuttaa.
Luotonantajalla on velvollisuus antaa kuluttajalle tarvittaessa neuvontaa maksuvaikeuksien ennaltaehkäisystä ja välttämisestä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka valvoo kuluttajansuojan toteutumista?
Missä asioissa kuluttajaneuvonta auttaa?


Miksi en saa lainaa vaikka luottotietoni ovat kunnossa?

Kuinka paljon auton ylläpitäminen vuodessa maksaa?

Käsiraha autoa ostaessa