Kiinteistöveron määrä ja maksaminen

Kiinteistöveron määrä 2026

Kiinteistövero on kunnallinen vero: kunta päättää veroprosenteista vuosittain, mutta kiinteistöverolaki ja Verohallinto määrittävät sallitut ala- ja ylärajat sekä verotuksen yleiset periaatteet.

Kiinteistövero koskee:

• maanomistusta
• rakennuksia ja rakennelmia
• maapohjaa ja rakennusta yhdessä

Veron määrään vaikuttavat sekä kiinteistön sijainti että sen ominaisuudet (esimerkiksi käyttötarkoitus, pinta-ala ja ikä). Osa kiinteistöistä on kokonaan tai osittain vapautettu kiinteistöverosta, mikä on määritelty kiinteistöverolaissa.

Kiinteistövero 2026 – mitä on hyvä tietää?

Vuonna 2024 voimaan tullut kiinteistöverolain muutos jatkuu täysimääräisesti myös kiinteistöverotuksessa 2026. Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti on eriytetty rakennusten yleisestä kiinteistöverosta, ja maapohjien veroprosentin alaraja on pysyvästi korotettu 1,30 prosenttiin. Rakennusten yleisen kiinteistöveron alaraja on edelleen 0,93 %.

Vuonna 2026 kiinteistöverosta pätevät pääpiirteissään seuraavat perusasiat:

• Verohallinto lähettää kiinteistöverotuspäätöksen vuosittain.
• Kiinteistövero maksetaan kahdessa erässä, yleensä keväällä ja syksyllä.
• Kunnat päättävät omat kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen puitteissa.
• Kiinteistöverolla rahoitetaan paikallisia palveluja, kuten kouluja, teitä ja muuta kunnan infrastruktuuria.
• Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut, kuten aurinkopaneelit, eivät lähtökohtaisesti automaattisesti nosta kiinteistöveroa, vaan verotus nojaa edelleen pääosin pinta-alaan, rakennustyyppiin ja sijaintiin.

Kunnat voivat kiinteistöveroprosentteja säätämällä vaikuttaa omiin verotuloihinsa. Maapohjan veroprosentin alarajan nosto 1,30 prosenttiin on lisännyt monen kunnan kiinteistöverokertymää verrattuna aikaan ennen lakiuudistusta.

Tutustu: Hae lainaa 500–70 000 €

Kiinteistöveron nousu – miksi vero on voinut kasvaa?

Kiinteistöveron nousu viime vuosina liittyy pääosin kahteen tekijään:

1. Lainsäädäntömuutos 1.1.2024 alkaen
   • Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin omaksi verolajikseen.
   • Maapohjan veroprosentin alaraja nostettiin 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin Manner-Suomen kunnissa.
2. Rakennuskustannusindeksin ja kiinteistöjen jälleenhankinta-arvon nousu
   • Korkeammat rakennuskustannukset nostavat rakennusten laskennallista jälleenhankinta-arvoa, jota käytetään verotusarvon perusteena.

Maapohjan veroprosentin alarajan korotus on tarkoittanut käytännössä sitä, että kunnissa, joissa maapohjien veroprosentti oli aiemmin hyvin matala, vero on noussut uuden alarajan tasolle. Tämä näkyi erityisesti omakotitonttien ja muiden rakennuspaikkojen verotuksessa vuoden 2024 jälkeen.

Rakennusten yleisen kiinteistöveron alaraja (0,93 %) ei sen sijaan ole muuttunut, ja kunnat voivat edelleen päättää rakennusten kiinteistöveroprosentin välille 0,93–2,00 %.

Kiinteistöveron määräytyminen – mitä tekijöitä katsotaan?

Kiinteistöveron määrä lasketaan kiinteistön verotusarvon ja kunnan vahvistamien veroprosenttien perusteella. Verotusarvo muodostuu erikseen:

• maapohjalle (tontti, maa-alue)
• rakennuksille ja rakennelmille.

Verotukseen vaikuttavat erityisesti:

• rakennustyyppi (esim. vakituinen asuinrakennus, vapaa-ajan asunto, liike- tai teollisuusrakennus)
• kiinteistön ja rakennuksen pinta-ala
• jälleenhankinta-arvo (mitä vastaavan rakennuksen rakentaminen nykyhinnoilla maksaisi)
• rakennuksen ikä ja kunto (ikävähennykset)
• valmiusaste (keskeneräiset rakennukset verotetaan erikseen).

Nykyisessä mallissa maapohjan ja rakennuksen veroprosentit lasketaan erikseen ja näiden perusteella muodostuu kiinteistön kokonaiskiinteistövero.

Huom! Jos myyt asunnon, kiinteistövero verovuodelta määräytyy sen mukaan, kuka on omistanut kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kauppakirjassa voidaan huomioida veron jakamisesta erikseen, mutta verolain näkökulmasta veronvastuu kohdistuu vuoden alun omistajaan.

Lue lisää: Pääomatulo

Purkukuntoisen talon kiinteistövero

Jos rakennus on selvästi purkukuntoinen, kiinteistöveroa voidaan joissakin tilanteissa kohtuullistaa niin, että veroa maksetaan lähinnä tontista. Käytännössä:

• kunnalta tai rakennusvalvonnalta haetaan purkulupa
• kiinteistön omistaja voi hakea veronhuojennusta tai oikaisua, jos verotusarvo ei enää vastaa rakennuksen todellista tilaa.

Purkukuntoisen talon kohdalla on tärkeää dokumentoida rakennuksen kunto (esimerkiksi kuntotarkastus, valokuvat) ja olla yhteydessä sekä kunnan rakennusvalvontaan että Verohallintoon.

Asumattoman talon kiinteistövero

Se, että talo on asumatta, ei vielä automaattisesti poista kiinteistöveroa. Kiinteistövero voidaan poistaa tai sitä voidaan alentaa, jos rakennus on todistetusti asuinkelvoton. Tätä voidaan osoittaa esimerkiksi:

• virallisella lausunnolla rakennuksen kunnosta
• rakennusvalvonnan tai kiinteistönvälittäjän arviolla.

Asumiseen kelpaavan talon kiinteistövero määräytyy normaalisti, vaikka se olisi pitkäänkin tyhjillään (esimerkiksi vuokrauskäytön katkoksen takia). Tyhjillään oleviin vuokra-asuntoihin voi joissakin tapauksissa hakea veronhuojennusta, jos kiinteistöveron katsotaan muodostuvan kohtuuttomaksi suhteessa käyttöön ja arvoon.

Huom! Myös keskeneräisistä rakennuksista maksetaan kiinteistöveroa valmiusasteen mukaan.

Katettu terassi ja kiinteistövero

Katettu terassi voi vaikuttaa kiinteistöveroon, jos se:

• lisää rakennuksen laskennallista kerros- tai kokonaisalaa
• parantaa rakennuksen varustelutasoa olennaisesti (esimerkiksi täysin umpinainen ja lämmitettävä tila).

Yleinen periaate:

• avoin, katettu terassi, jota ei lasketa rakennuksen sisäiseksi tilaksi, ei yleensä nosta verotusarvoa yhtä paljon kuin
• lasitettu ja lämpöeristetty tila, joka luetaan rakennuksen varsinaiseen pinta-alaan.

Jos suunnittelet merkittävää laajennusta tai lasitettua terassia, on hyvä tarkistaa etukäteen kunnan rakennusvalvonnasta ja Verohallinnon ohjeista, miten muutos vaikuttaa verotukseen.

Kiinteistöverosta vapaat rakennukset

Kaikki rakennukset eivät ole kiinteistöveron piirissä. Laissa on määritelty tilanteita, joissa kiinteistö tai sen osa on vapautettu verosta kokonaan tai osittain. Tyypillisiä esimerkkejä ovat:

Maatila- ja metsätalouden rakennukset

• navetat, heinäladot ja muut maatalouden tuotantorakennukset
• metsätaloutta palvelevat rakennukset, kuten konekatokset ja varastot.

Julkiset rakennukset

• valtion, kuntien tai muiden julkisyhteisöjen rakennukset, joita käytetään julkisten palvelujen tuottamiseen (esimerkiksi koulut, sairaalat, virastot).

Uskonnolliset rakennukset

• kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset, kuten rukoushuoneet, jotka ovat rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien omistuksessa ja käytössä.

Yleishyödylliset rakennukset

• yhdistysten ja säätiöiden rakennukset, jotka ovat pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä (esimerkiksi urheiluseurojen tai kulttuurijärjestöjen tilat).

Museot ja historiallisesti arvokkaat rakennukset

• museoksi tai suojelukohteeksi luokitellut rakennukset voivat saada vapautuksen tai alennuksen kiinteistöverosta tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Vesi- ja viemärilaitosten rakennukset

• yleisessä käytössä olevat vesi- tai viemärilaitokset voivat olla vapautettuja kiinteistöverosta.

Asumiskelvottomat rakennukset

• jos rakennus on todettu asumiskelvottomaksi ja sille on myönnetty purkulupa, voidaan kiinteistöverosta myöntää vapautus kokonaan tai osittain. Tämä edellyttää yleensä kunnan tai rakennusvalvonnan päätöstä rakennuksen purkamisesta.

Kiinteistöveron kokonaistason ja yksittäisen kiinteistön veron voi tarkistaa aina kiinteistöverotuspäätöksestä ja tarvittaessa tarkentaa Verohallinnon ohjeista tai omasta kunnasta. Jos vero tuntuu kohtuuttomalta suhteessa kiinteistön kuntoon tai käyttöön, verotuspäätöksestä voi hakea oikaisua määräajassa.

Lue myös aiheista

Perintövero

Veronpalautus

Varainsiirtovero