Palkankorotus 2026

Palkankorotus 2026 on sopimusasia

Palkankorotus 2026 – kuten muinakin vuosina – on ennen kaikkea sopimusasia. Palkka muodostuu sekä yleisistä palkankorotuksista (TES-korotukset) että henkilökohtaisista palkankorotuksista (meritti-/osaamiskorotukset).

Karkeasti palkankorotukset jakautuvat kahteen kategoriaan:

Yleinen palkankorotus

• sidottu alaan ja työehtosopimukseen
• neuvotellaan työmarkkinaosapuolten välillä
• velvoittaa kaikkia kyseisen TES:n piirissä olevia työnantajia

Henkilökohtainen palkankorotus

• perustuu työkokemukseen, osaamisen kasvuun, vastuun lisääntymiseen ja työn tuloksiin
• sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, usein kehityskeskustelun tai erillisen palkkakeskustelun yhteydessä

Vuonna 2026 monilla aloilla on jo valmiiksi sovittuja TES-korotuksia aiemmin solmittujen sopimusten perusteella (esimerkiksi kaupan alan kolmevuotinen sopimus 2025–2027, jonka puitteissa palkkoja korotetaan myös 1.8.2026).

Jos tavoitteena on henkilökohtainen palkankorotus 2026, tärkeintä on valmistautua hyvin: tietää oman alan palkkataso, oman työn vaativuus ja omat näytöt.

Lue aiheesta: Palkka

Yleinen palkankorotus 2026 – mitä se tarkoittaa?

Yleinen palkankorotus on työehtosopimuksessa sovittu korotus, joka koskee kaikkia TES:n piirissä olevia työntekijöitä (tai tiettyä työntekijäryhmää). Tyypillisesti:

• korotus on määritelty prosenttikorotuksena, euromääräisenä lisänä tai niiden yhdistelmänä
• se tulee voimaan sovittuna ajankohtana (esimerkiksi 1.5.2026 tai 1.8.2026)
• se nostaa sekä taulukkopalkkoja että henkilökohtaisia palkkoja TES:n määräysten mukaisesti.

Yleiset palkankorotukset sovitaan valtakunnallisesti työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen välillä. Paikallisesti voidaan sopia myös paikallisista eristä, jotka jaetaan esimerkiksi tuloksellisuuden, osaamisen tai muiden kriteerien perusteella.

Yleinen palkankorotus:

• turvaa vähimmäistason palkkakehitykselle
• huomioi yleensä inflaation ja tuottavuuskehityksen
• on pohja, jolle henkilökohtaiset korotukset rakentuvat.

Esimerkki: palvelualat ja kaupan TES 2025–2027

Palvelualoilla ja kaupan alalla on solmittu kolmivuotinen työehtosopimuskausi, jossa:

• uutta kaupan alan TES:ää sovelletaan 2025–2027
• sopimuskauden aikana palkat nousevat yhteensä 7,8 %
• toinen sopimuskauden yleiskorotus toteutuu 1.8.2026 (2,5 % taulukko- ja henkilökohtaisiin palkkoihin).

Vastaavia, useammalle vuodelle ulottuvia palkankorotusohjelmia on sovittu myös useilla teollisuuden ja yksityisten palvelujen aloilla. Palkankorotusten taso ja ajankohdat vaihtelevat kuitenkin alakohtaisesti, joten työntekijän kannattaa tarkistaa:

• oma työehtosopimus
• oman liiton tai työnantajaliiton ajantasaiset TES-tiedotteet
• työnantajalta saadut palkkatiedotteet.

Teollisuus, teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto 2026

Teollisuuden aloilla (kuten metsä-, kone- ja kemianteollisuudessa) palkankorotuksista sovitaan kunkin alan omissa työehtosopimuksissa. Monilla aloilla:

• sopimuskaudet kattavat vuodet 2024–2026 tai 2025–2027
• palkkoihin on sovittu yleiskorotuksia ja usein lisäksi paikallisesti jaettavia eriä
• korotusten taso on tyypillisesti muutaman prosentin vuodessa, mutta vaihtelee alan taloustilanteen ja neuvottelutulosten mukaan.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ovat useilla sopimusaloilla sopineet jo etukäteen myös vuoden 2026 korotuksista. Tarkat prosentit ja aikataulut löydät aina omasta TES:stäsi – artikkelitasolla tärkeintä on ymmärtää, että:

• yleiskorotusten lisäksi tulossa voi olla ns. yritys- tai paikalliseriä
• nämä voidaan jakaa esimerkiksi palkkakeskustelujen, tulostavoitteiden tai työn vaativuuden perusteella.

Lue aiheesta: Ylityökorvaus

Palkkaneuvottelu 2026 – miten valmistautua?

Palkkaneuvottelu on hetki, jolloin voit vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen palkkatasoosi TES-korotusten lisäksi. Luontevia ajankohtia palkkakeskustelulle ovat:

• kehityskeskustelut
• toimenkuvan muutos tai vastuun kasvu
• määräaikaisen sopimuksen jatko tai vakinaistaminen
• onnistuneen projektin päättyminen.

Hyvä valmistautuminen sisältää esimerkiksi:

• vertailu: kartoita oman alasi palkkataso (esim. liittojen palkkasuositukset, palkkavertailut, luotettava keskustelu kollegoiden kanssa)
• näytöt ja vastuut: kirjaa ylös uudet tehtävänannot, lisävastuut, projektit, joissa olet kantanut pääroolia
• osaaminen: listaa lisäkoulutukset, uudet työkalut ja menetelmät, jotka olet ottanut käyttöön
• palautteet: tallenna asiakkaiden, esihenkilön tai kumppaneiden positiiviset palautteet ja saavutukset
• motivaatio ja sitoutuminen: tuo esiin, miten aiot jatkossa kehittää työtäsi ja miten se hyödyttää työnantajaa.

Realistinen henkilökohtainen palkankorotus on usein:

• linjassa alan yleisen palkkakehityksen kanssa
• sidoksissa työn vaativuuteen ja vastuisiin
• tyypillisesti muutamien prosenttien luokkaa – joskus enemmän, jos tehtävä muuttuu selvästi vaativammaksi (esimerkiksi siirtyminen asiantuntijasta esihenkilöksi).

Milloin ensimmäinen palkankorotus?

Ensimmäiselle henkilökohtaiselle palkankorotukselle ei ole laissa tai TES:ssä yhtä yleistä aikarajaa. Käytännössä korotukseen voi olla perusteita esimerkiksi silloin, kun:

• koeajan jälkeen vastuut ovat kasvaneet merkittävästi
• työn vaativuus on noussut (uusi rooli, projektivastuu, esihenkilövastuu)
• olet hankkinut työnantajaa hyödyttävää lisäkoulutusta
• olet tehnyt pidempään hyvää tulosta ja saanut johdonmukaista positiivista palautetta.

Palkankorotuksen ajoitus ja taajuus riippuu:

• työnantajan palkkapolitiikasta
• TES:n palkkausjärjestelmästä (esim. kokemuslisät, ikälisät, vaativuusluokat)
• yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Monella alalla käytäntö on, että:

• TES-korotukset tulevat automaattisesti
• henkilökohtaiset korotukset tarkastellaan tyypillisesti vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä tai aina roolin muuttuessa.

Verotus – paljonko palkankorotuksesta jää käteen 2026?

Palkankorotuksen yhteydessä on hyvä huomioida myös verotus. Suomessa ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, joten:

• mitä korkeammat tulot, sitä suurempi marginaaliveroprosentti
• jokainen lisäeuro verotetaan korkeammalla rajaprosentilla kuin aiempi keskiarvo.

Tämä johtaa siihen, että:

• palkankorotuksesta jää usein käteen vain osa (esimerkiksi 40–60 % riippuen tulotasosta ja kunnallisveroasteesta)
• 100 € bruttopalkankorotus voi tarkoittaa esimerkiksi 50–60 € lisäystä nettopalkkaan kuukaudessa.

Vuonna 2026:

• työntekijämaksut (eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut) ja kunnallisveroprosentit vaikuttavat siihen, kuinka iso osa korotuksesta päätyy nettopalkkaan
• palkankorotus lisää myös työnantajan kokonaiskustannuksia (palkka + työnantajamaksut).

Korotuksen nettovaikutusta voit arvioida:

• Verohallinnon veroprosenttilaskurilla
• liittojen tai palkanlaskentapalveluiden tarjoamilla “nettopalkkalaskureilla”.

Yhteenveto: palkankorotus 2026 käytännössä

• Yleiset palkankorotukset 2026 määräytyvät alan työehtosopimuksista – monilla aloilla on jo valmiiksi sovittuja korotuksia vuodelle 2026.
• Henkilökohtainen palkankorotus perustuu omaan osaamiseen, vastuun kasvuun ja työn tuloksiin – ja vaatii yleensä oma-aloitteista palkkakeskustelua.
• Valmistautuminen on avainasemassa: tiedä oma markkina-arvosi, dokumentoi näyttösi ja perustele palkkatoive selkeästi.
• Verotus syö osan korotuksesta, mutta palkankorotus lisää silti pysyvästi kuukausittaista ostovoimaa ja kartuttaa eläkepohjaa.

Jos palkkaneuvottelu ei heti tuota toivottua tulosta, se ei tarkoita, että tavoite olisi epärealistinen. Usein on tarpeen:

• sopia selkeät tavoitteet ja aikataulu uudelle tarkastelulle
• seurata TES-korotuksia ja alan palkkakehitystä
• rakentaa pitkäjänteistä palkkakehitystä – ei vain yhtä “isoa korotusta kerralla”.