Mitä on phishing?

Tietojenkalastelu ja phishing ovat termejä, joita olen nähnyt siellä täällä ymmärtämättä, mitä ne ovat. Mitä on phishing?

Esimerkkejä tietojenkalastelusta

• “Pankki” lähettää sähköpostin kortin numeron ja tilinumeron vahvistamiseksi.
• “IT-tuki” ottaa henkilöön yhteyttä puhelimitse. Tietokoneen kaukosäädin on suoritettava, jotta se ei ole lukittu.
• “Posti” lähettää tekstiviestin, jossa ilmoitetaan, että toimituskulujen lisäksi on suoritettava korttimaksu.
• “Peliyhtiö” kuulee suuresta voitosta ja tarvitsee henkilöllisyytensä mobiilipankkitunnuksella.

Usein petos tapahtuu useassa vaiheessa, mikä tarkoittaa, että uhri ei huomaa, kun turvatietoa luovutetaan. Huijari voi esimerkiksi ensin pyytää sosiaaliturvatunnusta ja tilinumeroa. Jo pelkästään näillä tiedoilla voi tapahtua petoksia. Tämän jälkeen henkilön on ehkä “täytettävä” kortin numero tai vastaava.

Erilaiset tietojenkalastelutyypit

Tietojenkalastelu voi tapahtua useilla eri tavoilla. Tavoite on menetelmästä riippumatta aina sama: hyökkäyksen toteuttaja varastaa tietoja, jota voidaan käyttää huijaukseen.

Tietojenkalastelu sähköpostitse – Phishing

Phishing tarkoittaa, että väärennettyjä verkkosivustoja käytetään uhrin tietojen hankkimiseen. Tietojenkalastelu yhdistetään usein sähköpostien lähettämiseen linkeillä, joita vastaanottajan odotetaan napsauttavan päästäkseen verkkosivustolle.

Tietojenkalastelu tekstiviestillä – Smishing

Smishing tarkoittaa, että tietojenkalastelu tapahtuu tekstiviestillä. Tässäkin tapauksessa se tarkoittaa yleensä sitä, että vastaanottajan on napsautettava linkkiä vahvistaakseen tiedot, lukeakseen lisää tai muuta vastaavaa. Linkitetyllä verkkosivustolla huijari yrittää päästä käsiksi henkilötietoihin, kirjautumistietoihin tai muihin asioihin, joita voidaan käyttää tulevassa petoksessa.

Tietojenkalastelu puhelimitse – Vishing

Vishing on phishing puhelimitse. Huijarit soittavat uhrille ja ilmoittavat olevansa esimerkiksi pankista, Paypalista, Microsoftista tai poliisista. Usein he yrittävät saada henkilön kirjautumaan pankkitunnuksillaan, mikä on usein merkinnyt sitä, että huijari on päässyt uhrin verkkopankkiin ja tekemään siellä siirtoja.

Spear phishing

Spear phishing tarkoittaa kohdennettua phishing-hyökkäystä yhtä tai useampaa henkilöä vastaan. Tämä eroaa muista tietojenkalasteluhyökkäyksistä, jotka yleensä tapahtuvat sähköposti- tai tekstiviestien massapostituksissa.

Yleensä huijari kerää paljon tietoa uhrin ympäristössä olevista erilaisista ihmisistä voidakseen sitten suorittaa petoksen. Tällä tavoin esimerkiksi sähköposti tai puhelu voidaan suunnitella niin, että vastaanottaja tuntee olevansa varma, että häneen ottaa yhteyttä hyvin uskottava taho.

Kuinka suojautua tietojenkalastelulta – 7 vinkkiä

Paras tapa suojautua tietojenkalastelulta on säilyttää arvokkaat asiakirjat turvallisessa paikassa etkä koskaan luovuta niistä tietoja. Tässä on seitsemän vinkkiä altistumisen riskin minimoimiseksi.

1. Älä koskaan napsauta linkkejä
Lähtökohtaisesti todellinen yritys ei lähetä tekstiviestillä tai sähköpostilla tietoja, joissa on linkkejä, joita vastaanottajan on klikattava tärkeän toimenpiteen suorittamiseksi.

2. Älä koskaan anna koodeja
Älä koskaan anna pankin tilitietojen, pankkitunnuksien, korttien tai vastaavien koodeja kenellekään muulle. Pankki tai poliisi eivät koskaan tarvitse näitä tietoja.

3. Älä koskaan käytä pankkitunnusta pyynnöstä
Älä koskaan avaa pankkitunnusta toisen henkilön pyynnöstä. Tämä riippumatta siitä, onko se ilmoitettu sähköpostissa, tekstiviestissä vai puhelimitse.

Omalainan kautta voit lainata rahaa pankkitunnuksilla turvallisesti.

4. Kysy sukulaiselta
Jos sinusta tuntuu vähänkin epäilyttävältä, on suositeltavaa kysyä mielipidettä sukulaiselta tai ystävältä. Petoksen voi usein havaita joku ulkopuolinen, joka näkee mitä tapahtuu.

5. Pidä virusohjelmat ja palomuuri aktiivisena
Virustentorjuntaohjelma voi suojata tietokonetta viruksilta, varoittaa väärennetyiksi raportoiduista verkkosivustoista ja varoittaa vaarallisia tiedostoja ladattaessa. Koskaan ei kuitenkaan pidä luottaa virusohjelmaan siinä määrin, ettei muita turvatoimia käytetä. Älä koskaan sammuta virustentorjuntaohjelmaa tai palomuuria jonkun muun pyynnöstä.

“Tehokkain tapa torjua tietojärjestelmiin tunkeutumista on pitää yllä laitteiden turvallisuutta.” – Poliisi.fi

6. Älä surffaa julkisissa verkoissa
Julkisten verkkojen käyttöön, esimerkiksi ravintoloissa ja hotelleissa, liittyy aina lisääntynyt riski. Tämä perustuu siihen, että on mahdotonta tietää, kuinka turvallinen näiden verkkojen yhteys on. Käytä sen sijaan mobiilidataa tai aktivoi VPN-palvelu.

7. Vahvat salasanat
Käytä mieluiten salasananhallintaohjelmaa. Sen avulla salasanoja ei tarvitse koskaan tallentaa selaimeen tai syöttää käsin käytetyille verkkosivustoille. Älä koskaan käytä samaa salasanaa useissa paikoissa ja aktivoi kaksivaiheinen kirjautuminen palveluissa, joissa tämä on valinnainen.